Esko Nurminen Valtion velkaa pitää lyhentää. Sininen Tulevaisuus.

Jos korko nousee, valtio rahoittaa myös sen lisälainalla

  • Valtiovarainministeriön raportti joulukuu 2017
    Valtiovarainministeriön raportti joulukuu 2017

 

Jos korko nousee prosentin, niin korkomenot lisääntyvät miljardilla eurolla, vähitellen 5 vuodessa lainoja uusittaessa.

Kun sekin miljardi täytyisi rahoittaa lisälainanotolla, kyse on valtion maksukyvyttömyyden tilasta.

Liian pieni kassavirta. Ainakin pankissa velallinen, jolla ei ollut rahaa edes koron maksuun, sytytti punaisen lampun. [Tilanne olisi toisenlainen, jos olisi ylijäämää ja suurentunut korkomeno vain pienentäisi velan lyhentämiseen käytettävissä olevaa rahaa.] 

”Suomen talous kasvaa ripeää vauhtia. Lisäksi suotuisa suhdanne näyttäisi kestävän aiemmin arvioitua pidempään. Kasvu luo mahdollisuuksia kerätä julkiseen talouteen puskuria vaisumpien aikojen varalle ja viedä eteenpäin uudistuksia, joilla tuetaan työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua pidemmällä aikavälillä”, toteaa ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.”http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/noususuhdanne-jatkuu-tulevina-vuosina

Mitä pitäisi tehdä, että velkaantuminen loppuisi aiemmin kuin 2021? Ja onko se loppumassa edes 2021?

Velkasuhde (velan suhde BKT:hen) tulee alentumaan hieman alle 60 %:iin 2019.

Velkasuhteeseen katsominen on kuitenkin petollista, koska kun tulee uusi taantuma, BKT taas sukeltaa.

VM:n dia 23: http://vm.fi/julkaisu?pubid=23403

  • Talous- ja työllisyyskehitys eivät kuitenkaan riitä tasapainottamaan julkista taloutta.

Eli vaikka työllisyys kehittyisi hyvin, valtio yhä velkaantuu.

Jotain muita sopeutustoimia pitää tehdä.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005473162.html

VM:n Spolander ja Yläoutinen: "Uudistusten tarve on kiistaton. Nähtävissä oleva talouskasvu ei riitä rahoittamaan nykyisen lainsäädännön kansalaisille tarjoamia etuuksia ja palveluja pitkällä aikavälillä."

…  "Julkisen talouden rahoitusepätasapaino on rakenteellinen ongelma, jota suotuisa suhdanne ei ratkaise. Siksi tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka lisäävät julkisen talouden tuloja ja pienentävät menoja pitkällä aikavälillä.

Näistä keinoista tehokkaimpia ovat julkisen palvelutuotannon tehostaminen ja työllisyysasteen nostaminen. Talouden voimavarat on saatava käyttöön aiempaa laajemmin. Voimme rahoittaa hyvinvointivaltion etuudet ja palvelut kestävästi vain, mikäli tuottavuutta ja työllisyyttä parannetaan nykytasosta."

-Mutta yllä olevan dian tekstin mukaan suotuisa työllisyyskehityskään ei riitä lopettamaan velkaantumista.

VM:n raportti 42a/2017 sivu 55:

”Julkinen talous on edelleen vuosikymmenen loppupuolella alijäämäinen. ”

”Velka on 2020-luvulle tultaessa siten korkealla tasolla, minkä vuoksi julkisen talouden liikkumatila on aiempaa pienempi mahdollisen uuden taantuman tullen.”

Tavoitteeksi asetetaan, että valtion velka olisi 40 %:n tuntumassa suhteessa BKT:hen. (Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019, Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro, 13/2015, sivu 12.) 

Siihen ei olla pääsemässä läheskään (katso kuva), vaikka 2019 ollaan eletty nousukautta kolme vuotta ja ottaen huomioon, että velkasuhde tulee siitä eteenpäin vain huononemaan.

Vielä 2019 otettaisiin 3,4 miljardia euroa uutta velkaa (raportin sivu 60).

KOVA KYSYMYS: LYHENTÄÄKÖ SUOMI VELKAANSA OLLENKAAN tämän nousukauden aikana? Eletäänkö taas, niinkuin 2008 - 2016, toivoen, että seuraava vuosi olisi parempi kuin nykyinen (Sauli Niinistön sanat). Siis ajaudutaan.

Mitä vastaa Spolander, Uusitalo, Korkman, Vihriälä ja Vartiainen? Puhutaan puskurien keräämisen tarpeesta, mutta syntyykö niitä realistisesti?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

''Jos korko nousee, valtio rahoittaa myös sen lisälainalla''

Melko pian valtion suurin kuluerä on lainanhoitokulut.

Silloin joudutaan purkamaan eläkerahastoja velkojen maksuun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Noiden käyrien valossa kehitys näyttää positiiviselta ja valtion velka on siis jo nyt alentunut. Lisäksi velan suhde BKT:hen näyttää myös kohtuulliselta verrattuna EU:n yleiseen tasoon.

Ei ihme, että Suomea pidetään luotettavana maana luotonannon ja maksuvalmiuden kannalta.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Juha Kuikka: käyrä kuvaa suhdetta BKT:hen. Vain suhteessa BKT:hen julkisen talouden velka ja samoin valtion velka on pienentynyt vuodesta 2016 alkaen.
MUTTA ei ole pienentynyt euromääräisesti vaan suurentunut.
Kaikilla euromailla velkaisuus on suuri. Huonoa taloudenhoitoa.
Mutta ei Ruotsilla ja Tanskalla, joilla velkasuhde on noin 40 % luokkaa. Ruotsi ja Tanska ovat pikemmin hyviä vertailukohtia, ei jokin Ranska, joka on päästänyt velan repsahtamaan noin 100 %:iin. Sieltä on kivuliasta palata ja uutisetkin sanoivat, että nyt Macronin tultua valtaan on viimeinen tilaisuus uudistaa maata rauhanomaisesti.

Pekka Iiskonmaki

#3
''Juha Kuikka: käyrä kuvaa suhdetta BKT:hen.''

Valitettavasti talous ei ole kommentoijan vahvoja puolia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ainoa millä on merkitystä, on velan suhde BKT:hen. Muutenhan Ruotsilla menisi huonommin kuin Suomella, koska Ruotsin valtiovelka on absoluuttisesti mitattuna suurempi kuin Suomen.

Hallituspuoluetta edustavana blogistina tietänet kuinka paljon porua menoleikkaukset ovat Suomessa aiheuttaneet. Siitäkin huolimatta niitä onneksi on pystytty toteuttamaan.

Talouden kasvu ja BKT:n lisääntyminen on ainoa tapa saada velan määrä prosentteina alenemaan samalla kun niin sanottua "hyvinvointiyhteiskuntaa" keskeisimpine elementteineen ylläpidetään.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Kyllä velan euromäärällä ilman muuta on merkitystä.
Ruotsilla menee paremmin, siellä on kansalaisia kaksinkertainen määrä ynnä muita syitä.
Suomella on rakenteellisia ongelmia, niitä ei ratkaista talouskasvulla.
Talouskasvun aikaansaamiseen ei ole patenttiratkaisua täällä meren takana olevassa Suomessa. Aina tämän vuoden alkuun saakka Suomella meni huonosti, esim. sellua ei ostettu niin paljoa Suomelta (esimerkki asiasta, jolle ei noin vain voinut tehdä mitään).
Myös siksi talouskasvuun turvaaminen on petollista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

"Kyllä velan euromäärällä ilman muuta on merkitystä."

Miten tuon perustelet? Merkitystä on vain suhteella BKT:hen. Jos USA:lla olisi euromääräisesti vain Suomen valtion velka, niin sitä ei heillä olisi "ollenkaan".

Ja viittauksesi Ruotsin väkilukuun tukee juurikin tuota sanomaani.

Tuo kommenttisi oli epälooginen ja harkitsematon.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Selvennys: En ole ollut politiikassa kuin vasta vajaan vuoden. Talousasioissa pyrin katsomaan Suomen etua, riippumatta, mitä Sinisten vasta muotoutumassa olevat kannat ovat.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Ehkä kuvan valinta ei ollut hyvä.
Mutta realismia on, että VM:n raportti osoittaa, että velkaa otetaan (arviot)
-2017 5,2 miljardia
-2018 4,8 miljardia
-2019 3,4 miljardia.
Eikä raportissa ole viitettä, että velkaantuminen siihen loppuisi, vaan raportti ei ulotu tältä osin pidemmälle.
Velkasuhteesta sanotaan, että sekin uhkaa alkaa taas huonontua, vaikka väliaikaisesti käyrä on kuvassa näkyvän mukaisesti aleneva.

Pekka Iiskonmaki

#4
Ei ole näköpiirissä mitään sellaista, joka vuonna 2020 keskeyttäisi lisälainanoton.

Talouden rakenteisiin ei ole koskettu ja verotusta ei ole leikattu, joka jarruttaa tehokkaasti talouskasvua.

Velkojat tulevat aikoinaan laittamaan Suomen rakenteet kuntoon, koska haluavat varmistaa saatavansa.

Juha Kuittinen

Troikka tänne paikalle loikkaa..

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

"Niitäkin maita on, jotka ovat maksaneet velkansa. Yksi esimerkki on Romania Nicolae Ceaușescun aikaan 1965–1989. Velat maksettiin, mutta kansa pidettiin vilussa ja nälässä. Siinä kävi lopulta huonosti. Ceaușescukin menetti henkensä."

Lasse Kangas, Ksml, 9.8.2012.

Jk. Vuonna 2012 Suomella oli saatavia ja sijoituksia n. 60 mrd. edestä. Nettovelka oli siis n. 30 mrd.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomen muista maista poikkeavassa eläkejärjestelmässä on myös noin vuotuisen BKT:n suuruiset eläkerahastot omaisuuspuolella. Ne eivät ole suoranaisesti valtion omaisuustaseessa, mutta kansantalouden kylläkin.

Pekka Iiskonmaki

#9
Niillä se valtionvelka lopulta maksetaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Ne tosin riittäisivät siihen hyvinkin ja jäljelle jäisi vielä enemmän eläkevaroja kuin niitä kymmenen vuotta sitten oli säästössä. Mutta ei Suomella eikä juuri millään muullakaan maalla ole tarkoituksena koskaan tulla velattomaksi. Pääasia, että velan määrä on sellainen, että siitä selvitään kanssavirrallisesti.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #14

#14
Sveitsillä ei ole velkaa ja minimipalkka on yli 4000 euroa. Suomalaiset ovat nöyrä ja vähään tyytyvä kansa.

Ei Virollakaan ole tarkoitus ottaa velkaa, koska lainanhoitokulut ovat pois kansantaloudesta.

Juha Kuikan kannattaisi ryhtyä yrittäjäksi Suomeen. On taloushallinto niin hanskassa.

Sveitsiläinen tienaa kuukaudessa keskimäärin 6 247 euroa, mutta korkeasti koulutettujen keskipalkat nousevat Sveitsissä 9 090 euroon kuukaudessa.

Suomalaisen keskiarvopalkka vuonna 2016 puolestaan oli 3 132 euroa ja korkeakoulutetun 3 743 euroa kuukaudessa.

Pohjoismaista vain Islanti tulee palkkatasossa Suomen perässä.

Siellä keskiarvopalkka on 2 681 euroa kuukaudessa ja korkeakoulutetuilla 3 237 euroa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #15

"Sveitsillä ei ole velkaa"

Alla olevan linkin takana Sveitsin valtion velkakello. Tällä hetkellä yli 222 miljardia dollaria:

https://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/switz...

Mitä tulee palkkatasoon, niin Sveitsin Frangi on perinteisesti ollut hyvin yliarvostettu muihin eurooppalaisiin valuuttoihin nähden. Saman asian voi ilmaista siten, että Sveitsi on kallis maa. Keskivertoperheen talouden kohdalla täytyy myös huomioida se, että Sveitsissä on eniten täysin tulottomia kotirouvia koko Euroopan mantereella. Lisäksi Sveitsissä on ennätysmäärä ulkomaalaista siirtotyövoimaa, josta vain pieni osa on tilastoissa mukana.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #21

#21
Voi sitä talousosaamista.

Velka on Sveitsin frangeja ja kotimaasta otettua frangivelkaa.

Hintataso Sveitsissä on hieman korkeampi kuin Suomessa, ja se näkyy esim. elintarvikkeiden hinnoissa.

Esimerkiksi ateria edullisessa ravintolassa maksaa yhdeltä noin 15 euroa, hostelliyö Bernissä noin 30 euroa.

Autot halpoja ja yhdellä vakuutuksella voi olla monta autoa.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Luulen, että näille Suomen saataville ja sijoituksille ei voi antaa painoarvoa. Ovatko ne osin esim aravalainoja tai lainoja kehitysmaille? Niistähän pitäisi tuloutua lyhennyksiä tai kertamaksuja tasaisesti budjettiin, mutta siitä huolimatta valtion velka vain kasvaa. Tämä on syömävelkaa. Tosiasiassa valtiovarainministeriö tekee laskelmia koronnousun varalle (löytyy niiden sivuilta).
Jos ratkaisu olisi taseen toisella puolella olevat saatavat, kyllä se ratkaisu olisi jo käytetty ja valittujen sepustusten tekeminen EU:n komissiolle lopetettu.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Tarkennus: saatavat, joista puhutaan, ovat eläkerahastojen saatavia. Niitä on kaiketi enemmän kuin valtion velkaa, twiittasi minulle professori Roope Uusitalo.
Mutta ei valtio voi niihin koskea.
Sen estää laki ja silloin eläkejärjestelmän kate romuttuisi.
Niillä ei siis ole minkäänlaista merkitystä valtion velkaongelman ratkaisemisessa. Ottamalla ne esille vain rönsytämme keskustelua.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Suomi on nukkunut ruususen unta nollakorkojen vallitessa. Mitään todellisia uudistuksia ei ole tehty.

Herätys tulee olemaan karu kun EKP:n rahaelvytys lopulta epäonnistuu ja korot nousevat äkisti.

Veikkaan, että seuraava taantuma tulee olemaan kohtalokas koko euroalueelle. Ylivelkaantuminen on vain pahentunut eivätkä euron rakenteelliset ongelmat ole hävinneet mihinkään.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jari Rutanen

Niin. Ensi vuonna vietämme 10 vuotis synttäreitä euroskeptikoille jotka alkoivat julistaa euron tuolloin kuolleeksi ja häviävän maapallolta ikiajoiksi !

Euro on maailman toiseksi vaihdetuin valuutta ja euroalue maailman kolmanneksi suurin talousalue.

Valuuttakursseilla ei ole itse asiassa suurta merkitystä, sillä valuuttakurssien liikkeet ovat pidemmällä aikavälillä useimmiten nollasummapeliä ja vain kolmella valuutalla on jotai merkitystä. Yhdysvaltain dollari, euro ja juan.

Sitten nämä oman valuutan ihannoijat eivät tunnu käsittävän sitä, että pienet valuutat ovat pakotettuja tekemään keskuspankkiensa kautta päätöksiä jotka seuraavat orjallisesti esim dollarin ja euron liikkeitä.

Kolmas vedätyksen maku jää hokemasta, että mitään "rakenteellisia uudistuksia" ei ole tehty ! Jos ei ole muuta sanottavaa maailman talouden tilasta, niin tätä lausetta voi aina viljellä ! Se on riittävän abstrakti käsite ! Kukaan ei varmasti tiedä mitä se tarkoittaa, mutta joku voi arvioida sanojan olevan joku talousnero!! Mikä valtio niitä rakenteita globaalissa rahataloudessa tekee tai on tehnyt ?

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

1990-luvun lama oli paljon rajumpi kuin vuosi sitten loppunut taantuma 2008 - 2016.
KUITENKIN 1990-luvun laman aikaan velkaantuminen saatiin loppumaan käytännössä 9 vuodessa.
Nyt yhdeksäs velkaantumisvuosi on tämä vuosi 2017. Eikä ole loppumassa, vaan velkaannutaan nyt ainakin 13 vuotta vuoteen 2021 saakka.
Ja miksi velkaantumista ei nyt saataisi loppumaan? Keinot on olemassa, mutta ei veronkorotuksia tule kohdistaa muihin kuin suurituloisiin. Heillä suurentunut vero ei ole pois kulutuksesta, vaan säästämisestä.
[Jos löydetään muita keinoja, leikkauksia, tehostamista, niin vielä parempi, mutta ei jäädä odottamaan tekemättä mitään.]
Kun hankitaan autoihin metallihohtoväri ja alumiinivanteet, siinä siirtyy rahaa ulkomaille 50 miljoonaa vuodessa. Turhuuteen menee ja samaan aikaan valtio vain velkaantuu kuin yhteisesti hyväksi käytetty nahjus.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

VM:n raportti Taloudellinen katsaus, Kevät 2017 (17a/2017) sivu 87: "Pysyvä tulojen ja menojen välinen epätasapaino uhkaa kasvattaa velkaantumisen hallitsemattomaksi."
Ei Suomi nyt ihan vielä onneksi ole siinä pisteessä, mutta tuo on ekonomistien tekstiä, vapaata poliitikkojen suodatuksesta. Kyllä ekomisteilla on huoli.
Miksi ajautuisimme sellaiseen kriisiin?
Jos joku ekonomisti sanoo, että ei huolta, Suomi kykenee näillä näkymin lyhentämään velkaa (edes) 20 miljardia euroa nyt alkaneen nousukauden aikana, olisin rauhallisempi.
Koko ajan velkaannutaan ja päälle vielä armeijan hankinnat 12 miljardia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset