Esko Nurminen Valtion velkaa pitää lyhentää. Sininen Tulevaisuus.

Onko järkeä rakentaa tasakattoa ja ilman räystäitä

  • Kirjasta Hometalo kuka vastuussa? Helena Kinnunen - Petteri Kuhanen
    Kirjasta Hometalo kuka vastuussa? Helena Kinnunen - Petteri Kuhanen
  • Seinäjoki: ymmärretään rakentaa kunnon räystäs, eikä hienostella.
    Seinäjoki: ymmärretään rakentaa kunnon räystäs, eikä hienostella.
  • Seinä kastuu ilman räystästä, vesi voi päästä ikkunanpuitteisiin ja vesi kastelee sokkelia, imeytyy rakenteisiin
    Seinä kastuu ilman räystästä, vesi voi päästä ikkunanpuitteisiin ja vesi kastelee sokkelia, imeytyy rakenteisiin
  • Räystäs tulisi olla myös talon päädyssä. Tämä talonpääty oli silmin nähden kastunut vielä monta päivää sateisen päivän jälkeen.
    Räystäs tulisi olla myös talon päädyssä. Tämä talonpääty oli silmin nähden kastunut vielä monta päivää sateisen päivän jälkeen.
  • Tässä sama talonpääty kuivuneena.
    Tässä sama talonpääty kuivuneena.

Kirjoitus koskee julkista rakentamista.

1) Miksi yhä rakennetaan tasakattoa?

Esimerkkinä juuri valmistunut lasten päiväkoti Pohjois-Tapiolassa Piilopolun päässä. Ja katso ympärillesi missä tahansa: julkiset rakennukset ja kaikki muut kuin asuintalot ovat tasakattoa. [Tasapää, tasakatto?]

Tasakatto voi toimia, jos poistorännit puhdistetaan säännöllisesti. Mutta tapahtuu, että puhdistus laiminlyödään. Eikö kannattaisi valita harjakatto, joka ei vaadi sellaista kunnossapitoa, säästyy nekin kunnossapitorahat.

2) Miksi ei tehdä räystäitä? Arkkitehti Johanna Hankosen mukaan kattoon tulee tehdä 50 - 60 cm pitkät räystäät. Ja käsite selvitettynä rautalangasta: räystäs (kuva 1, kohta 4) on se katon osa, joka tulee pystysuoran seinäpinnan yli niin, että räystäästä tippuva vesi (tai viistosade) ei osu seinään, vaan tippuu kauemmas sokkelista. Ränni taas on vaakasuoraan räystään reunassa kulkeva kouru, joka kerää veden ja johtaa sen pystysuoraa rännin osaa pitkin maahan.

Vai onko rakentamisessa päässyt vallalle se, mikä näyttää trendin mukaiselta? 

Uudelleen rakennettuun Tapiolan kouluun on tehty noin 30 cm pitkät räystäät (oikeasuuntainen ratkaisu). Se osoittaa, että ei harjakatto ja räystäät rumia ole. Kyse on siitä, mihin silmä tottuu.
HS kirjoitti homeongelmista jo 23.12.1996, että niihin menee rahaa lähes pankkituen verran.

Vuonna 1997 ilmestyi asianajaja Petteri Kuhasen ja Helena Kinnusen kirja "Hometalo kuka vastuussa?". Ympäristöministeriö oli mukana kirjan teossa. Siinä esitellään hyviksi ratkaisuiksi harjakatto ja räystäät.

Ei näistä ole otettu opiksi, vaikka viranomainen oli mukana. Kirjan luotettavuus on suurempi, kun viranomainenkin oli mukana. Homeongelmat oli tiedossa ja kirjassa esitettin vastauksia.

Yksityisen rakentamisen osalta rakennusoikeuden tehokkaan käyttämisen kannalta ratkaisu on tehdä ylimmässä kerroksessa huonekorkeus suuremmaksi keskellä huonetilaa (jonka yläpuolella on katon harjakohta). Näin toimimalla harjakatto ei syö rakennusoikeutta tehottomilla neliöillä.

Olen kysynyt, miksi Espoo rakentaa tasakattoa ja räystäätöntä, mutta en ole saanut virkamiehiltä vastausta kolmeen kuukauteen. Esitin, että mielestäni voi vastata rehellisesti vaikka niin (jos asia on niin), että eipä ole tullut kiinnitettyä asiaan riittävästi huomiota; valitettavasti, täytyy myöntää. Niinhän se on varmaan suuressa osassa Suomea. Poikkeus tähän voi olla ehkä suurten kaupunkien ulkopuolella, jossa maalaisjärkeä on enemmän, ja rahaa vähemmän, ja siksi valitaan varmempia ratkaisuja.

Eiköhän Suomessa tulisi ottaa kynä kauniiseen käteen ja rehellisesti todeta tehdyt virheet. Jos ei valtion velan ottamisella hoidettaisi ongelmia maton alle, vaan korotettaisiin hyvätuloisten veroja, niin eiköhän unesta herättäisi nopeammin lopettamaan rahan huoleton käyttö.

Lasikatto on uusia keksintöjä. Lasikatot vuotaa säännöllisesti. Näin kävi noin 5 vuoden päästä pankkikonsernin talossa Vallilassa. Mutta eikö olisi järkevämpi rakentaa katolle pystysuoraan ikkunapintaseinä ja se olisi osa kolmiomaista kattorakennetta, jossa tavallinen seinä (ei lasi) kohtaa sateen.

Tavallisessa julkisessa rakentamisessa tulisi käyttää varmoja rakenneratkaisuja. Ei Suomi siihen kaadu, jos on muutama tasakatto tyydyttämään joidenkin pikanttia silmää, mutta vakava ja kallis ongelma on käsissämme homekoulujen ym korjaamisessa tai purkamisessa.

Kosteutta tulee kolmesta lähteestä: 1) vesisade, 2) maasta nouseva kosteus ja 3) ihmisten toiminnasta (veden käyttö, ruoanlaitto, kosteat vaatteet, hengitys ym).

Koska en ole saanut Espoon kaupungilta vastausta, tämä teksti toimii kuntalaisaloitteena (lähetys sähköpostitse palautekanavaan).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Rakentamisen taso on Suomessa surkeaa ja paremmasta ei ole toivoa.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Johtuu pitkälti siitä, kun ne nykyiset maanmiehesi ovat tulleet tänne huseeraamaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Ei ne Virossa saa vapaasti mellastaa.

Niillä on mestarit, jotka käskee mitä tehdään.

Ai Suomi on jo noin itseohjautuva yhteiskunta.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #6

Isäni pysyy sentään hyvin työssä kun virolaiselle vatupassi on avaruusteknologiaa ja aina ei voi tietää kumpi pää lapiosta työnnetään maahan. Osaan olla kiitollinen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #25

Ikävä kyllä sekundan tekeminen ei ole ulkomailta tuotujen keikkatyömiesten yksinoikeus. Itse olen asunut 1989 valmistuneessa rivitalossa, joka oli täysi pommi. Silloin kaikki rakentajat kyllä olivat kantasuomalaisia. Mm. kevättalvella sulamisvedet tulivat katon läpi olohuoneeseen, vaikka olikin harjakatto reilulla kaadolla ja kunnon räystäät.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #25

#25

Suomalaisten kateus pientä Viron kansaa kohtaa on suorastaan liikuttavaa.

Ei Viro ole syyllinen, että Suomi on ryssinyt taloutensa.

Ajavat vanhoilla autoromuillaan.

Kiroavat verojaan ja holhousta.

En olisi EMI:ssä uskonut vuonna 1991 millaisen supervaltion perustimme.

Nyt olemme jo syyllisiä Suomen mäteneviin hometaloihin. Voi jessus sentään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

60-luvun lopulla Suomessa alettiin elää nousukasmaista aikaa ja viranomaiset suorastaan kielsivät harjakattotalojen rakentamisen, koska ne näyttivät "vanhanaikaisilta". Esikuvaa oli haettu jostain Floridan bungaloweista.

Vuonna 1970 valmistui Hyrylän lähelle uusi ja modernisuudessaan kohuttu Lahelanrinteen asuinalue, jonka talot myytiin asuntomessutyylillä. Taisi olla ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kaikki talot olivat tasakattoisia ja useat niistä jonkinlaisten metallipilareiden varassa olevia kaksikerroksisia lasiseinähökötyksiä. Kun kävin siellä katsomassa entisiä kotiseutujani kymmenkunta vuotta sitten, huomasin, että talot oli remontoitu harjakattoisiksi.

Tuollaista tasakattovillitystä ei omakotitalojen kohdalla Euroopassa harjoitettu kuin Ruotsissa ja Suomessa. Norjalaiset tai tanskalaiset eivät missään vaiheessa langenneet siihen, Keski-Euroopasta puhumattakaan. Täällä oltiin niin moderneja.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Just noin, ollaan niin moderneja, mutta uusitaan ja korjataan sitten yhtenään näitä hometaloja. Eikö mitään ole vieläkään virheistä opittu?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ei tasakatto ole automaattisesti huono ja harjakatto automaattisesti hyvä. Pientaloissa osatekijöitä ongelmiin oli puiset rakenteet, minkä seurauksena katto jousti lumen painon alla, ja huono kattohuopa, joka ei näitä joustoja kestänyt. Katon kaato saattoi olla katon keskellä olevaan kaivoon josta meni putki talon läpi, ja jos tämä putki joskus petti, oli seurauksena tulva. Tai lehtien tukittua kaivon oli katolla pieni järvi. Toteuttamalla nuo yksityiskohdat fiksummin saa tasakatostakin ihan toimivan. Tietenkään ulkonäöltään se ei mihinkään perinneympäristöön sovi, mutta juurikin Espoossa tasakattoja alkaa taas uusissa pientaloissa näkemään.

Kaupungissa tasakaton etuihin kuuluu, että lumi ja jää ei putoa jalankulkijoiden niskaan. Korkeassa talossa räystäätkään eivät pysty pitämään seiniä kuivina.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Joo, mutta jostain syystä alppikylissä ei näe yhden yhtäkään tasakattotaloa.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Olen asunut tasakattotalossa ja kokenut ongelmat.
Ylipäätäänkin suomalainen pientalo on varustettu liian lyhyillä räystäillä; vrt alppitalot ja vanhat karjalaistalot. Niiden rakentamisessa ei juurikaan arkkitehtiä tarvittu.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#5
Kyllä se putki tai putket on lähes aina tukossa tai jäässä.

Harjakatto 1/3 tai masardikatto ovat hyviä ratkaisuja Suomeen.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

2-3 kertaa vuodessa pitää puhdistaa ritilä katolla. Sillä pärjää.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#5:
"Ei tasakatto ole automaattisesti huono ja harjakatto automaattisesti hyvä".

Ei automaattisesti mutta toimivan tasakaton tekeminen on peijakkaan paljon vaativampaa kuin toimivan harjakaton. Kommentissasikin oli hyviä esimerkkejä tasakaton ongelmista. Vaikka tasakatto olisi suunniteltu periaatteessa hyvin, rakennusaikaiset virheet voivat pilata sen. Samoin myös kuormitus voi tehdä alunperin kelvollisesta tasakatosta vuotavan. Tietysti harjakatostakin saa huonon tehtyä, mutta se vaatii jo melkeinpä tahallista tyrimistä.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Ei ehkä automaattisesti huono tai hyvä, mutta jopa hyvin todennäköisesti huonompi.

Tasakatoissa joudutaan ratkaisemaan viistekattojen luonnollinen vedenpoisto keinoilla, jotka yleisesti ottaen tarkoittavat todennäköisemmin (tarpeettomasti) kalliimpia työstö- ja rakenneratkaisuja, enemmän ympäristöllekin ongelmallisia kemikaaleja jne.

Lumenpoiston ja tiputtamisen osalta lumiesteet viistekatoilla ratkaisevat ainakin suurimmalta osin niskaanputoamisvaaran.

Liian suureksi kertyvä lumikuorma taas vaivaa kumpaistakin kattotyyppiä, mutta viistekatto voidaan rakenteellisesti saada helpommin kantavammaksi.

Ja joka tapauksessa mahdollinen tarve hallitusti keventää lumikuormaa tiettyyn aikaan vuodesta koskettaa kumpaakin kattotyyppiä.

Korkeiden talojen seinien kosteusongelman osalta olen joskus ihmetellyt, miksi täällä ei suosita itämaissa useammin tavattavaa tyyliä rakentaa myös välikerroksiin jonkinlaiset räystäsulokkeet.

En ole alan asiantuntija, joten voi olla, että asiaan liittyy joitain käytännön ongelmia, joista en tiedä. Toivottavasti ei kuitenkaan hinta, sillä rakennuksilta ainakin soisi edellytettävän lähtökohtaisesti pitkäikäisyyttä (min. 100 vuotta), jolloin ne investointeina kestävät kalliimmat ja samalla pidemmän eliniän mahdollistavat ratkaisut.

Ei siis kuten 60-70 lukujen halvassa laatikkorakennuksissa, joiden elinkaaret jostain syystä supistuvat muutamassa hassussa vuosikymmenessä kohden purkupistettään.

Toivottavasti kyse ei myöskään ole joidenkin arkkitehtiprofessoreiden taiteellisten visioiden ja samalla elämisen mielekkyyden murskaantumisesta.

(Viistekatto)rakentamiseen tulisi lisäksi nähdäkseni sisällyttää rakennusluvan ehtona, mahdollisia poikkeustilanteita lukuun ottamatta, vaade min. 50 % kattoalasta suuntaamisesta kohden keskipäivän aurinkoa. Lisäksi alkuun tietystä rakennusalasta ylöspäin vaade aurinkopaneelien asentamisesta soveltuvalle viistepinnalle.

Edellisellä viittaan kesäaikojen sähköntuotantopotentiaaliin, joka Suomessa soveltuvan kattopinta-alan osalta tarkoittaisi aurinkoisimpina päivinä jopa kulutusta suurempaa tuottoa (VTT:n tutkimus alkuvuosi 2017; lisään kysyttäessä linkin, näin mobiilista hieman hankalaa).

Lakimuutokset olisi syytä ajaa lävitse jo nyt huomioiden ehkä jo lähitulevaisuudessa läpimurron tekevät yksittäiset energian varastointimenetelmät.

Unohtamatta mahdollisuutta suurelta osin välttyä kesäaikoina myös lämpöä (turhaan) tuottavilta sähköntuotantomuodoilta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kaikesta huolimatta Suomessa on suurin määrin oikein hyvin toimivia tasakattoja. Rakennuksissa, joissa on suuri runkosyvyys, ei oikein muuta voi ajatellakaan. Myös aurinkokeräinten asentaminen, suuntaaminen ja huoltaminen on tasakatolla helppoa.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Tänä talvena tasakatto, jossa kaato on katon keskelle kaivoon, on katastrofi aivan varmasti, ainakin meidän leveysasteilla. Välillä on pitänyt pikkupakkasta, välillä on lämmintä jo kaksi kuukautta ja voin taata että katolla on järvi, ellei kaivossa ja poistoputkessa ole sulatuskaapelia. Loivissa harjakatoissakin on ongelmia ja ränneissä eritoten.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Epäilen tässäkin Alvarin aiheuttamaa vahinkoa. Koska Alvar Aalto on korotettu arkkitehtien pyhimykseksi, saanen bullan.

A.A:n arkkitehtuuri toimi välimerellisessä ympäristössä, mutta esim. Jyväskylässä ilmeisesti kaikki yliopiston Aallon piirtämät rakennukset vuotivat katosta (vahtimestarin suullinen tiedonanto).

Tasakatossa on toki eräs kiistämätön etu puolellaan: pohjakuvio voi olla miten epämääräinen tahansa, tasakatto ei ole esteenä. Tästä monet arkkitehdit tykkäävät.

Korkeissa kerrostaloissa perustukset ovat väistämättä paljon vankemmat (tai ainakin etäämmällä katosta) kuin omakoti- tai päiväkotimittakaavassa, jolloin ainakaan perustusten liikunto ei helposti vaikuta kattoon.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Pientaloihin Aalto piirsi usein harjakatot.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tuon nyt uskoo ilman linkkejä Neekerikyläänkään.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Villa_Aalto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Villa_Mairea

Esimerkillisiä tasakattoja on kuitenkin ollut omakotimittakaavassakin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #15

Suurin massa asuntoja tulee Aallon suunnittelemista rivi- ja tyyppipientaloista (olen niitä aikanaan saanut minäkin koluta kun vaimoni opiskeli arkkitehdiksi).

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Aikaisemmin sanottiin että betoni vain kovenee ensimmäiset 100 vuotta. Nyt on jo pitkään osattu lisätä betoniin sellaisia lisäaineita jotka lyhentavat kestoiän jonnekin 50 vuoden tienoille. Tasakatot on siitä hyvät että mikään osa taloista ei kuitenkaan kestä muutamaa kymmentä vuotta pitempään.

Kaikki kulutus lisää bruttokansantuotetta ja siten meidän elintasoa:)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyvin todettu Leo! Nyt pitää hymyillä leveästi...vai pitäisikö sittenkin itkeä?

Käyttäjän haapaniemi74 kuva
juha haapaniemi

Parahin Esko

Kerrankin helppo kysymys!

Vastaus on EI

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Otaniemen arkkitehtuuriprofessori: Tasakatto ei vuoda, jos se tehdään vuotamattomaksi.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Tämä mahdollisesti oikein siteerattu professorin lausunto on linjassa sen kanssa, että professorein tehtävänä onkin tuottaa viisautta yhteiskuntaan.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Niin juuri, teoreettista viisautta, joka ei ole aina sama kuin käytännöllinen viisaus.
Arvelisin, että vähintään 10 % käyttäjistä laiminlyö huollon, joten jos vähemmän huoltoa vaativa ratkaisu on olemassa, se kannattaisi valita. Ei muisteta, ei tiedetä, pääasia on viihde ja kännykkä. Itseni tuntien minä ainakin valitsisin varmoja ratkaisuja.

Otaniemessä Innopolissa (melko uusi rakennus) piti uusia kalliilla remontilla ulkoterassin laatoitus. Alla oli ravintola. Syy: terassin veden poistoputkia ei ollut puhdistettu. Laatoista liukenee myös kalkkia, joka tukkii putkia. Mitäpä jos olisi ollut katos tuon terassin päällä sen sijasta, että sadevesi lopottaa laattojen päälle.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Vuotamaton :)
Mikään ei kestä ikuisesti ja useimmat kestää liian vähän aikaa.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Katolle meneminen ei ole mitään turvallista ja yksioikoista. Kerran kiipesin Laajalahdessa 4-kerroksisen talon katolle tikkaita. Siinä pitää keskittyä. Tämän ikäisenä en enää ole halukas.
-No, siellä tasakatolla oli lampi. Kevättalvi, puistoputki tukossa lehdistä tai jäästä, en mennyt tutkimaan.
- Lokakuussa katsoin korkeasta talosta (Tapiolan keskustornista): Tapiontorin katolla - harjakatto-, ei seissyt vesi. Sen sijaan hiljattain rakennetun Ainoa-kauppakeskuksen tasakatolla lilli vesi. Ei ollut satanut juuri. Vesi löytää tiensä rakenteisiin.

Arkkitehtien suut voisi laittaa supummalle, jos olisi laissa säännös: myytäessä pitää kertoa rakenteista, miten kalliiksi niiden korjaaminen ja huoltaminen tulee keskimäärin ja mitä hoitoa vaativat. Kuluttajansuoja on lapsenkengissä: tupakka-askissa kyllä varoitetaan, mutta ei varoiteta, mitä epävarmat ratkaisut tai laiminlyönnit hoidossa voivat aiheuttaa. En puhu yksin tasakatosta, kyse voi olla vaikka ilmansuodattimen vaihtamisen laiminlyönnistä.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Tasakatto sopii sellaisille vähäsateisille alueille, jossa sadevesi kerätään talteen myöhempää käyttöä varten. Siis, sadevesi on arvokas luonnonanti, jota ei ole syytä hukata viemäriin. Meksiko on ilmeisesti tyypillisin maa ja Teksas osavaltio tälle ilmiölle. Tasakaton (kattohuopa) suurin riski on vesi/jää yhdistelmässä. Ilmiö selittyy maallikolle vanhalla tavalla halkoa kiviä, porataan reikä ja täytetään vedellä ennen talventuloa ja avot...Paistetun kattohuovan saumat saattavat huolimattoman työn seurauksena muodostaa tällaisia "reikiä", jotka vuosien saatossa aiheuttavat mahdolliset vuodot. Veden jäätymisestä aiheutuva tilavuudenmuutos rikkoo jopa talonkokoisia kivviä.

Seuraava tulevaisuuden pommi on 0-energiatalot puolenmetrin seinineen. Jos seinärakenne kastuu kuten kävi myös telkussa tuleessa 100-vuoden talossa (Ristmeri), se ei kuiva koskaan ja homehtuminen alkaa jo ennen harjakaisia. Työmaa pitäisi suojata kuten moottoritiehankkeissa siltatyömaat Ramirentin tai vastaavien telttarakenteilla, mikä sekään ei ole 100%:en metodi. Huonolta näyttää tulevaisuus, historian krossipohjat ja kunnon räystäät unohdettu, tuudittauduttu virheettömään rakentamiseen....

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset