Onko järkeä rakentaa tasakattoa ja ilman räystäitä

Kirjoitus koskee julkista rakentamista.

1) Miksi yhä rakennetaan tasakattoa?

Esimerkkinä juuri valmistunut lasten päiväkoti Pohjois-Tapiolassa Piilopolun päässä. Ja katso ympärillesi missä tahansa: julkiset rakennukset ja kaikki muut kuin asuintalot ovat tasakattoa. [Tasapää, tasakatto?]

Tasakatto voi toimia, jos poistorännit puhdistetaan säännöllisesti. Mutta tapahtuu, että puhdistus laiminlyödään. Eikö kannattaisi valita harjakatto, joka ei vaadi sellaista kunnossapitoa, säästyy nekin kunnossapitorahat.

2) Miksi ei tehdä räystäitä? Arkkitehti Johanna Hankosen mukaan kattoon tulee tehdä 50 – 60 cm pitkät räystäät. Ja käsite selvitettynä rautalangasta: räystäs (kuva 1, kohta 4) on se katon osa, joka tulee pystysuoran seinäpinnan yli niin, että räystäästä tippuva vesi (tai viistosade) ei osu seinään, vaan tippuu kauemmas sokkelista. Ränni taas on vaakasuoraan räystään reunassa kulkeva kouru, joka kerää veden ja johtaa sen pystysuoraa rännin osaa pitkin maahan.

Vai onko rakentamisessa päässyt vallalle se, mikä näyttää trendin mukaiselta? 

Uudelleen rakennettuun Tapiolan kouluun on tehty noin 30 cm pitkät räystäät (oikeasuuntainen ratkaisu). Se osoittaa, että ei harjakatto ja räystäät rumia ole. Kyse on siitä, mihin silmä tottuu.
HS kirjoitti homeongelmista jo 23.12.1996, että niihin menee rahaa lähes pankkituen verran.

Vuonna 1997 ilmestyi asianajaja Petteri Kuhasen ja Helena Kinnusen kirja "Hometalo kuka vastuussa?". Ympäristöministeriö oli mukana kirjan teossa. Siinä esitellään hyviksi ratkaisuiksi harjakatto ja räystäät.

Ei näistä ole otettu opiksi, vaikka viranomainen oli mukana. Kirjan luotettavuus on suurempi, kun viranomainenkin oli mukana. Homeongelmat oli tiedossa ja kirjassa esitettin vastauksia.

Yksityisen rakentamisen osalta rakennusoikeuden tehokkaan käyttämisen kannalta ratkaisu on tehdä ylimmässä kerroksessa huonekorkeus suuremmaksi keskellä huonetilaa (jonka yläpuolella on katon harjakohta). Näin toimimalla harjakatto ei syö rakennusoikeutta tehottomilla neliöillä.

Olen kysynyt, miksi Espoo rakentaa tasakattoa ja räystäätöntä, mutta en ole saanut virkamiehiltä vastausta kolmeen kuukauteen. Esitin, että mielestäni voi vastata rehellisesti vaikka niin (jos asia on niin), että eipä ole tullut kiinnitettyä asiaan riittävästi huomiota; valitettavasti, täytyy myöntää. Niinhän se on varmaan suuressa osassa Suomea. Poikkeus tähän voi olla ehkä suurten kaupunkien ulkopuolella, jossa maalaisjärkeä on enemmän, ja rahaa vähemmän, ja siksi valitaan varmempia ratkaisuja.

Eiköhän Suomessa tulisi ottaa kynä kauniiseen käteen ja rehellisesti todeta tehdyt virheet. Jos ei valtion velan ottamisella hoidettaisi ongelmia maton alle, vaan korotettaisiin hyvätuloisten veroja, niin eiköhän unesta herättäisi nopeammin lopettamaan rahan huoleton käyttö.

Lasikatto on uusia keksintöjä. Lasikatot vuotaa säännöllisesti. Näin kävi noin 5 vuoden päästä pankkikonsernin talossa Vallilassa. Mutta eikö olisi järkevämpi rakentaa katolle pystysuoraan ikkunapintaseinä ja se olisi osa kolmiomaista kattorakennetta, jossa tavallinen seinä (ei lasi) kohtaa sateen.

Tavallisessa julkisessa rakentamisessa tulisi käyttää varmoja rakenneratkaisuja. Ei Suomi siihen kaadu, jos on muutama tasakatto tyydyttämään joidenkin pikanttia silmää, mutta vakava ja kallis ongelma on käsissämme homekoulujen ym korjaamisessa tai purkamisessa.

Kosteutta tulee kolmesta lähteestä: 1) vesisade, 2) maasta nouseva kosteus ja 3) ihmisten toiminnasta (veden käyttö, ruoanlaitto, kosteat vaatteet, hengitys ym).

Koska en ole saanut Espoon kaupungilta vastausta, tämä teksti toimii kuntalaisaloitteena (lähetys sähköpostitse palautekanavaan).

eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 60-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Sisäilmaongelmat koskettavat jopa 800.000 ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu