Esko Nurminen Valtion velkaa pitää lyhentää

Kansalaisaloite: Valtion velkaantumisen lopettaminen

  • Alentunut veroaste mahdollistaa verojen korottamisen lisäkeinona; VM:n raportti 42 a 2017 sivu 15 http://vm.fi/documents/10623/4
    Alentunut veroaste mahdollistaa verojen korottamisen lisäkeinona; VM:n raportti 42 a 2017 sivu 15 http://vm.fi/documents/10623/4
  • Eräs kuva Suomen kehitysavun kohdemaista, mutta huom ei anna euromääristä täyttä infoa. http://www.formin.fi/public/default.aspx
    Eräs kuva Suomen kehitysavun kohdemaista, mutta huom ei anna euromääristä täyttä infoa. http://www.formin.fi/public/default.aspx
  • Kehitysavun kohdemaat, https://ulkoministerio.maps.arcgis.com/apps/MapTour/index.html?appid=bc3ce96ef37b44aeb17d138ea006a615
    Kehitysavun kohdemaat, https://ulkoministerio.maps.arcgis.com/apps/MapTour/index.html?appid=bc3ce96ef37b44aeb17d138ea006a615
  • Kotitalouksien sijoitusvarallisuus, HS 2.7.2017, https://www.hs.fi/talous/art-2000005276626.html
    Kotitalouksien sijoitusvarallisuus, HS 2.7.2017, https://www.hs.fi/talous/art-2000005276626.html
  • Pörssiyhtiöiden vuosituotot 2010 - 2017, HS 30.12.2017 https://www.hs.fi/paivanlehti/30122017/art-2000005507357.html
    Pörssiyhtiöiden vuosituotot 2010 - 2017, HS 30.12.2017 https://www.hs.fi/paivanlehti/30122017/art-2000005507357.html
  • Valtion velka. Huom! Kun yleensä puhutaan velan suhteesta bkt:hen, mukaan otetaan valtion velan ohella muukin julkinen velka
    Valtion velka. Huom! Kun yleensä puhutaan velan suhteesta bkt:hen, mukaan otetaan valtion velan ohella muukin julkinen velka

Kansalaisaloite:

Valtion velkaantumisen lopettaminen. Ei jätetä velkaa lastemme maksettavaksi.

Tässä blogissa on pidemmät perustelut asialle.

Kansalaisaloitteen pääsisältö:

Tässä aloitteessa ei esitetä kansaneläkkeisiin tai työttömyyskorvauksiin, asumistukeen tai toimeentulotukeen mitään leikkauksia eikä indeksin jäädytyksiä. On olemassa muita keinoja kuin puuttua vähiten ansaitsevien rahantuloon. Pääasialliset keinot: kehitysapu, yritystuet, kuntien valtionosuudet ja osinkojen verottaminen. Ei esitetä korotettavaksi tuloveroja alle 50.000 euroa ansaitsevien osalta. Arvonlisäveroa ei ensisijassa esitetä korotettavaksi eikä ruoan osalta. Aloitteen on tarkoitus olla kaikkien kansalaisten ja puolueiden hyväksyttävissä, sosiaalisesti oikeudenmukainen.

Kansalaisaloite:

Valtiolle on otettu lisävelkaa jo 9 vuotta. Uutta velkaa on kertynyt yli 50 miljardia. Valtion velkaa on nyt yhteensä noin 108 miljardia, kun sitä vuonna 2008 oli 55 miljardia.

Hallituksen tavoite oli saada velkaantuminen loppumaan 2021 mennessä. On havaittu, että siihenkään ei päästä. Kun nyt on eletty nousukautta vasta vuosi, saattaisimme ajatella, että eiköhän alijäämä vuosi vuodelta pienene ja muutu ylijäämäksi.

Nousukaudessa tulee aikaansaada ylijäämää ja velkaa lyhentämällä puskureita (kykyä ottaa lisää velkaa seuraavassa taantumassa); tästä muistuttivat ekonomistit Korkman, Holmström ja Vihriälä 21.8.2017 sekä VM:n ylijohtaja Mikko Spolander 19.12.2017.

MUTTA YLIJÄÄMÄÄ EI TULE KERTYMÄÄN. Velkaa tullaan yhä vain ottamaan joka vuosi, myös vuonna 2019 3,4 miljardia ja sen jälkeisinä vuosinakin. VELAN OTOLLE EI NÄY LOPPUA. Päinvastoin 2020-luvulla tulevat suuret ikäluokat 80-vuoden ikään, jolloin sairauskulut kasvavat sekä tulee armeijan yli 10 miljardin hankinnat.

Suomi ei kykene lyhentämään valtion velkaa 2017 alkaneen nousukauden aikana yhtään euroa, vaikka talouskasvu jatkuisi ja työllisyyden kehitys olisi positiivinen. (Puh.kesk. 5.1.2018 VM:n ylijohtaja Mikko Spolander). Iltalehti 8.2.2018.

MITÄÄN PUSKUREITA EI SIIS SYNNY, toisin kuin oli aikaansaatu kurinalaisella politiikalla ennen 2008 alkanutta taantumaa.

Ei jatkuva velkaantuminen enää nousukaudessa ole mikään pakko. Laman alussa velkaantumista puolletaan elvytyksen nimissä. Nyt ei enää ole kyse siitä, vaan yhä jatkuvasta yli varojen elämisestä.

Jokainen oppositiopuolue esittää vaihtoehtobudjetissaan vain samaan budjettiraamiin sopivia ehdotuksia. Niissä otettaisiin velkaa käytännössä yhtä paljon kuin hallituksen budjettiesityksessä.

Kukaan kansanedustajista - ei edes hallituspuolueista - ei löydä vaihtoehtoa boxin ulkopuolelta. Ja esitä, että lopetetaan velkaantuminen nyt heti.

Miksi eduskunnassa ei ole kertaakaan keskusteltu, millä keinoilla velkaantuminen saataisiin HETI loppumaan? Tulppana on ollut pääministeri Juha Sipilä, koska hän linjasi, että leikkauskori on käytetty, ja koko hallitus sulkiessaan veronkorotuskorin pois käytöstä jo hallitusohjelmassa.

Kun ekonomistit eivät pidä suurta huutoa ja lyö nyrkkiä pöytään, niin heidän sanomansa on niin hiljainen, että se jää huomaamatta.

Virhekäsitykset:

Ensimmäinen: Liikkuu virhekäsitys siitä, että valtion velkoja ei edes tarvitsisi lyhentää. Eihän se niin ole, vaan mitä suurempi velka, sitä suurempi on pelkkä korkoriskikin: jos korkotaso nousee 1 prosenttiyksiköllä, 5 vuodessa velan osia uusittaessa korkokulut kasvavat miljardilla eurolla. Mistä se otetaan? Ei mistään, vaan otetaan myös sen maksamiseen lisää lainaa vain.

Toinen virhekäsitys on tuijottaa velan suhteeseen bkt:hen. Korkoriski on koko ajan olemassa, vaikka bkt olisi kasvanut. Ja kun tulee uusi taantuma, bkt taas sukeltaa, jolloin velkasuhde auttamatta huononee. Muut euromaat ovat huonoja vertailukohteita, koska niissäkin vetelä talouspolitiikka on johtanut korkeisiin velkaantumisasteisiin.

Ruotsilla ja Tanskalla velan suhde bkt:hen on vain luokkaa 40 %, kun Suomella se on ylittänyt EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 60 %:n rajan. Kyllä taloutta kyetään hoitamaan hyvin joissakin maissa.

Kolmas virhekäsitys on, että inflaatio syö velan pääomaa. Jokainen velanantaja kyllä haluaa inflaatiolta suojaavan koron. Nollakorkotilanne on poikkeuksellinen. Kun Suomi joutuu maksamaan vähintään inflaation suuruisen koron, niin pääoman pieneneminen reaaliarvoltaan kuittautuu maksettua korkoa vastaan. Nettolopputulosta voisi verrata korottomaan lainaan, jonka pääoma suurenee sen verran, että reaaliarvo säilyy (tai että korot lisättäisiin pääomaan). Siis maksettava takaisin joka tapauksessa yhtä paljon.

Neljäs virhekäsitys liittyy väitteeseen, että Suomella on saatavia enemmän kuin velkaa. Tosiasiassa nämä saatavat ovat eläkerahastojen, eikä eläkerahastojen pääomaa voida käyttää – ilman eläkejärjestelmän romuttumista – valtion velkojen lyhentämiseen.

Velkaantuminen saadaan loppumaan jo 2019 uusilla leikkauksilla ja joillakin veroratkaisuilla (syksyn 2018 budjetti)

A) Leikkaukset

1) Yritystuet

Suorat tuet 1,1 miljardia, verotuet 2,9 miljardia. Yhteensä 4 miljardia.

Leikataan päästökaupan kompensaatiotuki ja yritysten energiaverotuki. Nämä tekevät yhteensä noin 260 miljoonaa euroa (HS 13.6.2017, mielipidekirjoitus, Suomen yrittäjät).

Kukin puolue on voinut puolustaa omien eturyhmiensä tai arvojensa mukaisesi jotain tukea. Jos muuten ei päästä sovintoon, täytyy leikata kaikista tuista tasaisesti ainakin 10 %. Kertymä: 400.000 miljoonaa. Alaviite 1.

2) Kuntien valtionosuudet

Budjetti: 8,59 miljardia.

Tästä on varaa leikata 468 miljoonaa – 1 miljardi. Alaviite 2.

3) Ulkomaiden auttaminen mm. kehitysavun muodossa

Kehitysapuun laitetaan yhä 886 miljoonaa euroa.

Siitä voisi leikata 500 miljoonaa ilman, että yhdenkään puolueen kannatus kärsii.

Ei ole mitään järkeä avustaa Afrikkaa, jos itse velkaantuu samaan aikaan. Se on muiden asettamia mittareita, että kehitysavun pyritään olevan x % bkt:sta. Sellainen on voinut toimia silloin, kun ikärakenne Suomessa on ollut erilainen, mutta nyt eläkkeellä olevien määrä kasvaa kasvamistaan.

Tänä päivänä ulkomaiden auttamisen kokonaiskulut Suomelle ovat:

- nettomaksu EU:lle keskimäärin 400 - 500 miljoonaa euroa vuodessa. 2016 oli poikkeus 294 miljoonaa. Nettomaksusta käytetään EU:n hallintoon vain alle 10 %. Muu on tulonjakoa.

- kehitysapu 689 miljoonaa (sisältää humanitaarisen avun ja rauhanturvan) 

- Työ- ja elinkeinoministeriö, pakolaisten kotouttaminen: 244,2 miljoonaa

- Sisäministeriö, maahanmuutto, 240,4 miljoonaa

Edelliset yhteensä: 1,573 miljardia euroa. Alaviite 3.

4) RAY:n ja Veikkauksen voittovarat

Valtio saa RAY:ltä ja Veikkaukselta yhteensä noin 1,05 miljardia.

Sitä jaetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta mm. taiteelle 238 miljoonaa sekä STM:n toimesta avustuksina yhteisöille ja säätiöille 358 miljoonaa.

Tässä 1,05 miljardissa on varmasti uudelleen kohdistamisen varaa ainakin 300 - 400 miljoonaa. Kun kohdistetaan uudelleen valtion tavallisiin menoihin, niin syntyy säästöä.

Muuttuneessa tilanteessa kaikkea pitää tarkastella uudestaan.

Edelliset leikkaukset yhteensä 1,7 miljardia.

Pienemmät leikkauskohteet: Alaviite 4.

5) Ystävyysseurat 2 - 3 miljoonaa, 6) Pohjoismaiden ministerineuvosto 24 miljoonaa 7) Etyj 5 milj.

8) Lapsiasiavaltuutettu ja hänen toimistossaan oleva väki. Säästö noin 0,6 miljoonaa euroa.

Valtiolle syntyy uutta kulua 24 miljoonaa tiedustelulainsäädännöstä ja mm tiedusteluvaltuutetusta.

9) Kunniamerkit lopetetaan toistaiseksi, säästö 0,7 miljoonaa euroa.

Kunnian osoittamista merkeillä jatketaan, kun talous on itsekunnioituksemme säilymisen arvoisessa kunnossa. Valtio jakaa miljoonan teknologiapalkinnon kahden vuoden välein. Kuluja on kasvatettu, ja toisesta päästä ei ole karsittu. Turha jakaa kunniamerkkejä epädemokraattisten maiden johtajille.

Hallituksen kiky-tukemislinjaukseen liittyvässä liite 2:ssa oli listattu leikkauksia 959 miljoonan euron edestä. Ne ovat eri kohteita kuin edellä mainitut 1 - 7. Leikkauksia on siis kyllä löydettävissä.

B) Verotus: tässä järjestys keinojen käytön ensisijaisuudelle

1) Osingot laajemmin verolle, myös holdingyhtiöön maksetut ja vakuutusmaksukuoreen kertyvät, tuotto max noin miljardi euroa. Todennäköisemmin 200 – 400 miljoonaa. Myös varakkaiden säätiöiden tulee maksaa veroa. Sekä: Ei ole logiikkaa sanoa, että pääomatulovero on 30 %, mutta yksityishenkilöiden osingoista 15 % on verovapaata.  (Alaviite 5)

2) Sokerivero, tuotto 100 – 200 miljoonaa. Alaviite 6.

3) Yhteisöveroa voisi korottaa kahdella prosentilla määräaikaisesti, se ei ehdi karkottaa yhtään yhtiötä. Tuotto 400 miljoonaa euroa.

4) Uutena verona, pankkiverona kerättäisiin 100 miljoonaa, mutta vain yhden vuoden (yhtä hyvin kuin kerätään koko ajan vakuutusmaksuveroa).

5) Perintö- ja lahjaveron alentaminen kesken taantuman oli erikoinen. Kun palataan alentamista edeltävälle tasolle, kertyy 40 miljoonaa enemmän veroa.

6) Kilometrikorvaukset ovat ylikompensoivia, niin kuin vihreät toivat sille vaihtoehtobudjetissaan. Jos ajaa työajoa autolla 24.000 kilometriä vuodessa, saa 42 senttiä/km korvauksena noin 10.000 euroa. Siinä auton arvo on palautettu melko pian. Vaikutus max 140 miljoonaa.

7) Tuloveronkorotus suurituloisille; alarajana vähintään 50.000 euron vuositulot, tuotto jopa miljardi.

8) Jos vielä tarvitaan, niin alvia voisi korottaa hieman, mutta on otettava huomioon, että se tasaverona kohdistuu raskaammin pienituloisiin. Prosentin korotus ylempään 24 %:n verokantaan (ei ruokaan), vaikutus: 667 miljoonaa. (Tai kohtien 7 - 8 yhdistelmä).

Edellisten verokohtien yhteen laskettu kattavuus 2,6 miljardia.

Verotuksen kohdistaminen osinkoihin ja hyvätuloisiin ei ole pois kulutuksesta eikä näin ollen talouden rattaista, vaan se on pois säästämisestä ja sijoittamisesta.

Voi tulla ajatus, että verona kerättävä ehkä 2 miljardia ovat pois talouden rattaista ainakin joltain osin. Toki niin ovatkin, mutta jossain vaiheessa se yli varojen elämisenä velkarahoitettu talouden höttökerros täytyykin uskaltaa kuoria pois.

Veroja ei kerätä riittävästi (eikä tehdä leikkauksia), vaan otetaan vain hövelisti velkaa. Onko siinä mitään järkeä (valtion velkaantumisen näkökulmasta), että autoihin on joillakin varaa ottaa metallihohtoväri ja alumiinivanteet, joilla aiheutetaan 50 miljoonan euron siirto ulkomaille joka vuosi. Eivät ne tuo todellista lisäarvoa.

Veroaste on jo korkea. Niin onkin, mutta ei vaihtoehto ole velkaantumisen jatkuminen ja passiivisuus sen suhteen. Joitakin keinoja on vain käytettävä.

Miksi veroaste on korkea: Suomessa on maailman huippuluokkaa oleva koulutus, maailman paras erikoissairaanhoito (ainakin leikkaukset), sosiaalinen oikeudenmukaisuus, maantieteellinen sijainti meren takana, pieni kansa, viennistä riippuvainen, hallinto on hyvä, oikeusturvatakeet (valitusoikeus) maksavat nekin. Tanskassa veroaste on vielä korkeampi. Verojen maksaminen hyväksytään tarpeelliseksi, Iltalehti 30.10.2017.

Ikäsidonnaiset menot kasvavat sadoilla miljoonilla euroilla joka vuosi. Maalaisjärjellä voi ymmärtää, että kun emme halua heikentää terveydenhoidon tasoa, joitain toimia pitää tehdä vastaava euromäärä.

Verojen korottaminen ei edusta kuitenkaan näkemystä siitä, että ne jäisivät pysyvästi korotetuiksi. Mutta pitää maksaa edes osa siitä, mitä on kerätty velkaa. Talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi heti alkuun 26.1.2016 hallituksen ohjelmassa olevaa lausetta rajata verojen korottaminen pois keinovalikoimasta.

Niin saatiin 1990-luvun lamasta aiheutunut velkaantuminenkin päättymään 9 vuodessa (vuonna 1999) viime kädessä veroja korottamalla (Mitä – Missä – Milloin, 2000, sivu 243), vaikka se oli rajumpi kuin 2016 päättynyt taantuma.

Jos 85 % ehdotuksista kelpaa eduskunnalle toteuttamiskelpoiseksi, velkaantuminen saadaan lopetettua.

Me allekirjoittaneet kansalaiset vaadimme, että eduskunta tekee tarvittavat päätökset velkaantumisen lopettamisesta.

_________________________________________________________________

Lisäperustelut ja tausta-ajatukset:

Petteri Orpon voi olettaa tukevan tätä kansalaisaloitetta velkaantumisen lopettamisesta, koska hän ei omien sanojensa mukaan (27.4.2017) - joiden voi uskoa olevan vilpittömät - halua edistää minkään ryhmän vaan koko Suomen etua. Iltalehti 8.11.2017.

Orpo puhui lisäleikkausten mahdollisuudesta ja tarpeesta: 26.11.2016; 4.2.2017; Sipilä torjui lisäleikkaukset: 27.11.2016; 7.2.2017. Raimo Sailas ihmetteli sitä, että pääministeri voi olla näin eri mieltä kuin valtiovarainministeri, 24.1.2017.  HS 20.11.2017 näkee merkkejä talouskurin höltymisestä. Miksi hallitus ei uskaltanut tehdä suuria päätöksiä, HS 26.4.2017?

Myös Juha Sipilä saanee halun lunastaa pääministerikautensa alussa antamansa lupaukset ja hallitusohjelman tavoitteen velkaantumisen lopettamisesta. Tulos tai ulos.

Ei ole järkeä, että veroaste alenee ja velkaa vain otetaan  (Taloudellinen katsaus Talvi 2017, Valtiovarainministeriön julkaisu - 42a/2017 sivu 15) (taulukon alin rivi). KUVA. -Moni on sitä mieltä, että jos nyt nousukaudessa ei saada velkaantumista loppumaan, niin koska sitten?   Ylen analyysi / Minna Pantzar 9.8.2017; HS 9.8.2017 Jos yritystukia ei leikata nyt, niin koska?     Hallitus jatkaa löysäilyn perinnettä, Iltalehti / Mika Koskinen 31.8.2017.

 Ajatusprosessissa on kaksi tasoa:

1) Oletko samaa mieltä, että kyvyttömyys lyhentää valtion velkaa eurollakaan tämän nousukauden (oletus vaikka 2017 – 2025) aikana ei ole hyväksyttävää, vaan katastrofi.

2) Keinot: voit olla joltain osin eri mieltä keinoista. Mutta allekirjoittamalla kansalaisaloite asia saadaan ylipäätään eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta voi olla vähän ihmeissään, kun aloite tulee kansalta.

- Jos ajattelet, että budjetti saadaan ylijäämäiseksi jollain muilla keinoilla, kuten lisäämällä talouskasvua tai panostamalla enemmän työllisyyteen (jotta työllisyys saataisiin pohjoismaiselle tasolle), niin näiden mainittujen keinojen tehoamisesta ei vain ole varmuutta. Jos ne varmuudella tehoaisivat, niitä olisi jo käytetty. VM:n Mikko Spolander ei ainakaan vaikuta uskovan, että olisi mitään ihmekonsteja. Petteri Orpo käyttää termiä katteeton toiveuni.

Suomen romahdukseen vaikutti Venäjän kaupan talouspakotteet, Nokiaan liitoksissa olleiden yritysten vaikeudet sekä sellun kysynnän alentuminen. Asioita, joita ei pysty korjaamaan kuin hitaasti.

- Joku ajattelee, että verojen alentaminen olisi keino lisätä yrittäjyyttä ja työnteon motivaatiota. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että verojen alentamisella on vain hyvin rajallinen vaikutus. Tutkimus oli Talouspolitiikan arviointineuvosto raportin 2015 tausta-aineistoa.

- On helppo heittää, että sosiaalitukia pitäisi leikata. Se olisi leikkaamista kaikkein köyhimmiltä ja vähentäisi suoraan ostovoimaa. Mutta kyllä kannustinloukkuja pitää purkaa ja sosiaaliturvaa muuttaa vastikkeelliseksi; KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselän kirjoitus, Kauppalehti 20.1.2018.

- Kun työttömiä saadaan työllistettyä, työttömyysmenot vähentyvät ja verotulot kasvavat. Sehän on vain hienoa, jos päästään ykkösvaiheesta eli velkaantumisen lopettamisesta kakkosvaiheeseen eli velan lyhentämiseen. Juhana Vartiainen 21.9.2017

Työllisyystavoite 72 % voidaan saavuttaa, uutinen Uusi Suomi 22.12.2017.

71 % työllisyysaste olisi paras 26 vuoteen, HS 22.8.2017.

Kun ETLA:n ekonomisti Vesa Vihriälä totesi, että 72 % täytyy olla ehdoton minimi, Juha Sipilä muutti tavoitteen 75 %:iin. Se on vielä vaikeampi saavuttaa. Uusi Suomi 27.5.2017.

Suomen vasta päästessä kasvuvauhtiin maailmantalouden myönteinen kehitys on jatkunut jo kahdeksan vuotta. Koska noususuhdanteet kestävät yleensä 2–10 vuotta, Suomen talouskasvun kausi jää kovin lyhyeksi (HS 2.9.2017).

Jokainen voi maalaisjärjellä miettiä seuraavia:

1) On vastuutonta ottaa lisää lainaa, kun valtiolla ei ole tulevinakaan vuosina kykyä lyhentää lainaa YHTÄÄN. (Tämä ei ole jonkin pahimman skenaarion maalaus, vaan realiteetti, jonka varmistin VM:n ylijohtaja Mikko Spolanderilta 5.1.2018.)
2) Hyvinvoinnin ylläpitäminen velkarahalla on sairas yhtälö.

Eivät nämä ole vain minun omia ajatuksiani. Iiro Viinanen sanoi lehtihaastattelussa: ”On kaiken maailman tukia. Leikatkaa lisää.” Minulle hän vastasi 25.4.2017 viestillä: "Isänmaan etu olisi tasapaino ja nopeasti. Muita etuja ei tulisi hyysätä."

Raimo Sailas sanoi haastattelussa: ”Tosiasiat kannattaa tunnustaa ja tehdä taloutta vakauttavat leikkaukset. Sitten hallitus voisi keskittyä uutta kasvua luoviin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin.”
Pääministerin ei olisi tullut asettua vastustamaan valtiovarainministeriä, joka esitti ainakin yhden miljardin lisäleikkausten tarvetta alkukeväästä 2017. (Lamantaittaja-kirja sivu 472.)

Presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa 2013, kun hallitus teki suuria leikkauksia: ”Tekemättä ei voi jättää”. Ja 22.8.2014: ”Tämän päivän velka on huomisen veroa.”  Kai Mykkänen leikkaisi 1.9.2017.

Valtion velkaantumisen lopettamisen vaikutukset:

1) Velkaan liittyy korkoriski. Jos korkotaso nousee esim yhdellä prosenttiyksiköllä, 5 vuoden viiveellä se nostaa korkorasitetta yhdellä miljardilla eurolla. Mistä Suomi sen rahoittaisi? Ei mistään, muuta kuin ottamalla myös sen maksuun lisää velkaa.

2) Puskurien luominen eli velan lyhentäminen niin, että seuraavassa taantumassa on taas varaa ottaa uutta velkaa elvytyksen aikaansaamiseksi.

3) Vältetään EU:n holhous.

4) Säilytetään itsetuntomme.

Jos asioita ei hoideta niin, että velkaa päästään lyhentämään, niin aletaan sitten puhua asioista oikeilla nimillä. Silloin on edessä todella kivikkoista seuraavassa taantumassa.

Miten puolueettomat ekonomistit ja virkamiehet hoitaisivat Suomen taloutta?

1) Yritystukia leikattaisiin asteittain. 2) Kulukuri olisi tiukka kautta linjan. Mitään poliittista ääntenkalastelua ei olisi. 3) Budjetti laitettaisiin tasapainoon. 4) Puskureita kerättäisiin.5) Tarvittaessa korotettaisiin veroja. Viite: Arviointineuvosto 26.1.2016 ja VM:n raportti 7/2017 sivu 28.

Sixten Korkman Väärää talouspolitiikkaa, 2016, sivu 234: ”hyvin järjestetty talous kestää melko korkeita veroasteita ajautumatta niiden takia suuriin ongelmiin.” Alaviite: ”Sen johtopäätös on, että veroasteiden alentamisen myönteiset kasvuvaikutukset ovat kovin vaatimattomat.”

Jos hyvätuloiset laitetaan maksamaan veroa osingoista tai korotettua tuloveroa, heille syntyy kouriintuntuva intressi seurata valtion rahankäyttöä. Silloin alkaa piiska viuhua (kun sekä pienempi- että suurempituloiset kaikki yhdessä puuttuvat epäkohtiin) ja vähenee nykyinen leväperäinen rahankäyttö.

Muita muutoksia: Sopeutumiseläkkeet poistetaan myös maksussa olevien osalta, käyttäen perustuslainsäätämisjärjestystä. (Erillinen kansalaisaloite, hyvä asia.) Perusteet: 1) Suomi velkaantuu, ei ole varaa erityisetuuksien jakamiseen, ja 2) ne ex-kansanedustajat eivät voi väittää työvuosinaan ansainneensa sitä, että lekottelevat ennen eläkeikää.

Valtionyhtiöiden johtajien palkat ja muut etuudet laitettava sitovaan sääntelyyn. Tarkistetaan mitoitus Ulkopoliittisessa instituutissa ja Aleksanteri-instituutissa. Ne eivät tuota suoraan viivan alle mitään.

Tamminiemi (Kekkosen asunto) laitetaan myyntiin.

Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsiassa sekä Suomen Ateenan instituutti. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille. Vuokraustoiminta on tappiollista noin 1 miljoona. Myyntiä kannattaisi harkita.

Tallinna-tunneliin ei investoida julkista rahaa. Rakennuksia ei enää määrätä suojeltavaksi.

Maahanmuuttajat: palkka-ale voisi helpottaa työllistymään (uutinen 3.1.2018). Ruotsi. Tukien tason ei tarvitsisi olla yhtä korkea kuin Suomessa ikänsä asuneen perheen nuorella, jonka vanhemmat ovat maksaneet veroja Suomeen. Perustetta löytyy (perustuslaki ei ole este): Kansaneläkkeen määrä riippuu paitsi muista eläkkeistä myös 16 ja 65 ikävuoden välillä Suomessa asutun ajan pituudesta.

Lakkautetaan jäsenyys Pohjoismaiden ministerineuvostoon, ainakin jos maksuosuutta ei saada alle miljoonaksi. Kustannus vuodessa 24 miljoonaa. Sen ei tarvitse olla pysyvä elin, vaan neuvotteluita voidaan käydä, jos asiaa nousee esille. Kansalaisten tuoreessa muistissa on Stubbin turhautunut toteamus Pohjoismaiden ministerineuvoston työskentelystä. Jos järjestön budjetti on 100 miljoonaa, sillä on arviolta 900 pysyvää työntekijää!

Maksuosuus Pohjoismaiden ministerineuvoston talousarvioon 24.014.000 euroa

Maksuosuus YK:n talousarvioon 10.333.000

Maksuosuus YK:n rauhanturvajoukoille 32.926.000

Maksuosuudet muille YK:n alaisille järjestöille ja rahastoille 2.734.000

Kemiallisen aseen kieltojärjestön jäsenmaksu (OPCW) 340.000

Euroopan Neuvoston jäsenmaksut 3.510.000

OECD:n jäsenmaksu 2.989.000

WTO:n jäsenmaksu 953.000

Maksuosuudet Etyjin talousarvioihin 5.285.000

Ydinkoekieltosopimus; Suomen maksuosuus  525.000

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) 1.140.000

Muut jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 5.297.000

Yhteensä 90.046.000 euroa.

Kaikki tämä maksaa aivan liikaa.

Lopetetaan jäsenyys Etyjiin. Etyj (kylmän sodan aikana perustettu) on päällekkäinen ennen kaikkea EU:n kanssa. Etyjin tehtävät, esim Open skies -sopimukset, siirretään EU:n hoidettavaksi.

Erotaan Unescosta, kun USA ja Israel ovat näyttäneet esimerkkiä. Säästö noin 2 miljoonaa.

Euroopan neuvosto ja ihmisoikeustuomioistuin: ne tulisi lakkauttaa. On muitakin keinoja luoda julkisuutta epädemokraattisten maiden toimille. EU-tuomioistuin laittoi valtion veronsaajana polvilleen autoveropäätöksillään. Eiköhän siinä ole riittävästi ylikansallista puuttumista.

Yleissitovuuden lakkauttamista suosittelevat kaikki asiantuntijat. -Ylisuuret eläkkeet eivät sovi yhteen eläkeläisten määrän kasvun kanssa.

Sipilä pettyi suurituloisten talkoohenkeen. Siksi lainsäädäntö on oikea keino.

Armeijan hankinnoista tulisi käydä avoin keskustelu: laivat ovat haavoittuva kohde, kun meritorjuntaohjuksilla voitaisiin suojella merialue. Hävittäjiä voisi ostaa vain 40 ja säästyvistä varoista käyttää miljardin it-ohjuksiin. Säästöä tulisi 1 miljardi.

__________________________________ 

Alaviitteet

Alaviite 1: Yritystuet Linkit: HS  TEM     Raportti

Raportti sivu 2: Yritystukien arviointia: Uudistumisen ja kasvun näkökulmasta tukijärjestelmän suurimmat supistamis- ja kehittämistarpeet kohdistuvat verotukiin. Tehottomista tuista tulisi siirtyä pitkällä aikavälillä kohti kansantaloutta uudistavia tukia eli lähinnä yrityssektorin uudistumista tukeviin suoriin tukiin. Tällä hetkellä kaikista tuista uudistavia tukia arvioidaan olevan noin 400 milj. euroa (11 %). Muutokset tulisi tehdä asteittain pitkällä aikajänteellä, jotta yritykset kykenevät ennakoimaan muutoksia.

- Onko jokin yritystuki todella elinehto yritykselle vai vain kannattavuutta lisäävä. Jälkimmäinen tarkoittaa, että tuotantokustannukset ovat suuremmat, jos tuki poistetaan, mutta sen ei tarvitse suoraan nostaa tuotteen hintaa, jos yritys voi tyytyä pienempään katteeseen. Yhteisöveroprosentti on se majakka, joka näkyy ja voi karkottaa yrityksiä tulemasta Suomeen. Ei yritystuet.

Alaviite 2: Kuntien valtionosuudet

Laskentatavat leikkaukselle:

a) Valtion budjetti 55 – kuntien osuudet 9 = 46 miljardia.

Kuntien budjetit yhteensä 17 + em 9 = 26 miljardia.

46 + 26 = 72 miljardia euroa (valtion budjetti + kuntien budjetit)

Josta valtion osuus 46/72 = 64 %.

Kuntien osuus 26/72 = 36 %.

Leikkaustarve 3 miljardia jyvitettynä valtiolle 64 % ja kunnille 36 % eli pyöreästi 1 miljardia kunnille.

-> Leikkaus kuntien valtionosuuksiin 1 miljardia.

b) Toinen laskentatapa:

Valtion 55 miljardin budjettiin suhteutettuna 3 miljardin leikkaustarve on 5,4 %.

Kuntien valtion osuudet 8,59 miljardia x 5,4 % = 468 miljoonaa euroa.

Kimmo Tiilikainen mainitsi Espoossa 21.11.2017, että tämä hallitus ei ole jyrsinyt kuntien valtionosuuksia niin kuin edelliset, siksi kunnilla on nyt varaa kosteusvaurioremontteihin tai uudelleenrakentamiseen.

Kunnissa käytetään kuitenkin mutu-tuntumani mukaan rahaa leväperäisesti: Jyväskylä suunnittelee miljardihallia, Tampereella Kansi-projekti; Espoossa a) Kirkkojärvenrannan puistohanke 10 miljoonaa (ja tiedossa, että Espoonjoki tulvii niitylle!) sekä b) metron ilmoitustaulut Turunväylän varrella (mitä niillä on merkitystä, kun metro menee 5 minuutin välein). Olen tietoinen, että myös jotkin kunnat ovat velkaantuneet. Säästämiseen on vain ryhdyttävä kaikkien.

Kunnat otetaan tiukkaan seurantaan niin, että ne eivät vyörytä niiltä leikattua valtionosuutta kuntalaisille korottamalla kunnallisveroa. Kuntien tehtäviä voidaan karsia esim. kumoamalla Kuntalain 26-28 §:t (nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostot).  Kuntien valtionosuuksia leikattiin ainakin 1997 budjetissa (Mitä-Missä-Milloin 1998 s. 9).

Sipilän hallitus jäädyttäessään indeksikorotukset jäädytti myös kuntien valtionosuuksien indeksikorotuksen.

Alaviite 3: Ulkomaiden auttaminen mm. kehitysavun muodossa

Björn Wahlroos lakkauttaisi kehitysavun. ”Wahlroos perustelee arviotaan bestseller-kirjalla Dead Aid (Kuollut apu). Sen tekijä on 40-vuotias sambialaissyntyinen naisekonomisti Dambisa Moyo, Oxfordin ja Harvardin kasvatti. Moyon mukaan Afrikan maiden saama kehitysapu on vahvistanut taloudellista riippuvuutta teollisuusmaista, edistänyt korruptiota ja viime kädessä pitkittänyt köyhyysongelmaa.” Moyon näkemyksiä tukevat myös ghanalainen YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan ja kaksi muuta Afrikan johtajaa. Samoin Erkki Tuomioja: "Moyon väärin suunnatun ja korruptiivisia rakenteita ylläpitävän kehitysyhteistyön kritiikki on täysin perusteltua samoin kuin hänen ohjelmallinen näkemyksensä, että kehitysyhteistyö tulee ajaa alas ja korvata normaaleilla kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvillä rahavirroilla. [– –] Markkinavoimien kuri pitää huolen siitä, että rahahanat sulkeutuvat heti, jos tulosta ei synny tai raha katoaa väärinkäytöksiin.”

Suomen yrittäjät ry leikkaisi kehitysavusta (IL 25.4.2017).

Jos kehitysapu on kehitysmaan bkt:een suhteutettuna luokkaa 1 -2  %, sen verran sen maan pitäisi pystyä säästämään budjetissaan muista käyttökohteista ja pärjäämään ilman rahallista kehitysapuakin. Suomen valtion  säästötavoite on 1,6 % suhteutettuna bkt:een, jotta velkaantuminen loppuu.

- Esim sillä, että Suomi rahoittaa metsien parempaa käyttöä Vietnamissa, ei ole mitään tekemistä pakolaisvirran hallitsemisen kanssa. Mutta niin kauan kuin rahaa on käytettävissä, niin kyllä sille kohteita löytyy.

MOT 13.10.2016: Suomen maksama kehitysapu Sambian maatalousjärjestölle (ZNFU) oli kadonnut järjestön toimitusjohtajan X:n taskuihin. -Entinen suurlähettiläs ja kehitysapudiplomaatti Kääriäinen: ”Meidän (Suomen) kehitysyhteistyön päävastaanottajamaathan kuuluvat kaikki valtoimenaan olevan korruption kategoriaan. Hallintojärjestelmät ja kontrollijärjestelmät siellä ovat niin heikkoja, että korruptiota siellä on. Mitä enemmän rahaa on, niin sen suurempia summia tietenkin sieltä lähtee. Tässä tapauksessa on ollut harvinaisen härski tapaus.”

Miten kävi 1990-luvun lamassa: hallitus vähensi vuoden 1993 budjetissa kehitysapurahoja 0,4 %:iin (bkt:sta) vuosiksi 1993-95. (Mitä – Missä – Milloin 1993 s. 125.)

Bkt on tänä päivänä luokkaa 217 miljardia, siitä 0,4 % olisi 856 miljoonaa. Huom! 90-luvulla ei mennyt rahaa EU-budjetin kautta tulonsiirtoihin eikä pakolaisten auttamiseen. IL 18.12.2017

Tänä päivänä ulkomaiden auttamisen kokonaiseuromäärä on 1,573 miljardia. Siitä olisi siis varaa leikata 700 miljoonaa ennen kuin oltaisiin lamavuosien tasolla.

Niin kauan kuin Afrikassa ei ole yksittäisiä ihmisiä, jotka saavat auttamisen elämäntehtäväkseen, niin kuin Aurora Karamzin (Diakonissalaitoksen perustaja), kehitys on takaperoista eikä rahan syytäminen tuo pysyvää apua.

Perustarpeet tulevat täytetyiksi, kun porataan kaivot. Puhdas vesi. Niiden poraamiseen on ollut aikaa 50 vuotta. Koulutus ei maksa kuin kyniä ja paperia.

Seksuaalivalistuksen voi tehdä yksi kehitysaputyöntekijä kiertämällä maan koulut ja opettamalla opettajat jakamaan oikeaa tietoa. Perhesuunnittelu on onnistunut esimerkiksi Kiinassa.

Terveydenhoito maksaa, mutta Afrikassa ihmishenki ei ole afrikkalaisten omissa silmissä niin kallis kuin esim Suomessa. Jos heille on normaalia, että ihmisiä kuolee nuorena ja kuolee tauteihin, kukaan heistä ei saa sisäistä paloa puuttua tilanteeseen.

Jos Afrikassa hallintovirkamiehet eivät saa huolta nuorten näköalattomuudesta ja puuttuvista työpaikoista, he eivät tee kovin ponnekkaasti ja ymmärryksellä työtä pakolaisuuden estämiseksi. Kaikki pitäisi lähteä aktiivisista, huolta kantavista afrikkalaisista itsestään. Kaupungistuminen on väistämätön trendi. Suuret kaupungit (niissä yleensä vähemmän malariahyttysiä) tarjoaisivat turistikohteita, jotka ottaisivat osan esim Thaimaahan suuntautuvasta turismista.

(kuva)

Lähetystyö on tuottavinta. Kun ihmisen sydän muuttuu, myös aineellinen puoli tulee perässä.

Valtion harjoittamaa hyvän tekemistä ulkomaille voidaan täydentää nykyistä enemmän yksityisin lahjoituksin. Hyväntekeväisyydellä on pitkät perinteet esim USA:ssa. Suomessakin on esimerkkejä: Supercell-miljonäärien lahjoitus 200 miljoonaa, lahjoitus tanssin talolle 15 miljoonaa sekä rahankeräys lastensairaalalle. Suomalaisille on kertynyt varoja, pelkästään käyttelytilien talletukset ovat nousseet vuoden 2012 43 miljardista 62 miljardiin 5 vuodessa (HS 19.3.2017). Kotitalouksien sijoitusvarallisuus on kasvanut vuoden 2007 180 miljardista vuonna 2016 280 miljardiin (HS 3.7.2017).

Entä jos muut Euroopan maat sanovat, että jos kaikki leikkaisivat kehitysapua rajusti, niin pakolaisuus repsahtaisi vielä hallitsemattomammaksi. Mitä Suomi vastaa? Ensinnäkin Ruotsilla on velkaa vähemmän, sillä on varaa maksella kehitysapua, jos katsoo sen olevan tuotteliasta. Suomi on maksanut viimeisen 9 vuoden aikana noin 9 miljardia kehitysapua ja itse velkaantunut samalla yli 50 miljardia. Se ei ole oikein.

EU:n osalta edellä ei ole edes mainittuna seuraavia: Siirto rahoitusvakausrahastoon 18,5 miljoonaa ja Rahoitusvakausviraston toimintamenot 2,9 miljoonaa.

Alaviite 4: Pienemmät leikkauskohteet

En voi käsittää, miksi kaikenlaisessa pitää olla mukana: Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkintä, vuoden 2018 maksuosuus, 12,4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan 11,6 miljoonaa euroa.

”Suomi on 29.6.2015 allekirjoittanut AIIB:n perustamissopimuksen tarkoituksena liittyä pankin perustajajäseneksi. AIIB:n peruspääoma on 100 mrd. Yhdysvaltain dollaria. Peruspääoma jaetaan maksettuihin osakkeisiin ja vaadittaessa maksettaviin osakkeisiin. Vaadittaessa maksettavasta osakepääomamerkinnästä voidaan vaatia maksua vain silloin, kun pankki tarvitsee suoritusta omien sitoumustensa täyttämiseksi. Liittyessään perustajajäseneksi Suomi merkitsee peruspääomaa 310,3 milj. Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa 0,3161 prosentin osuutta pankin kokonaispääomasta. Kun maksettavan pääoman osuus on 20 %, Suomi maksaa 62 milj. Yhdysvaltain dollarin eli noin 55 milj. euron osuutensa tasaerissä viiden vuoden aikana lopun 248,3 milj. Yhdysvaltain dollarin eli noin 219 milj. euron jäädessä vaadittaessa maksettavaksi pääomaksi eli takuupääomaksi.” (Lähde: Budjetti 2016)

Naisille suunnattu innovaatiopalkinto, 118.000 euroa. Innovaatiopalkinto on vuosina 2017—2019 myönnettävä 110.000 euron suuruinen tunnustuspalkinto. Perustettu yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisen historian kunniaksi.

Kulukuri ei ollut tiukka näissäkään 2017, kun laitettiin:

a) Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan 18 miljoonaa

b) juhlavuoden säätiölle 50 miljoonan osakepotti (ja ilmeisesti miettimättä eri avustusorganisaatioiden päällekkäisyyttä, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastakaa lapset ym)

c) Suomi-Viro -kulttuurisäätiölle 6 miljoonaa.

Alaviite 5: Osingot laajemmin verolle

Ylen artikkeli 7.3.2016: ”Pitkän linjan sijoittaja Kim Lindström toteaa, että käytännössä piensijoittajat maksavat osinkoveron. "Minusta se ei ole oikeudenmukaista. En ole koskaan ymmärtänyt logiikkaa että jos omistaa riittävän paljon, ei tarvitse maksaa veroa osingoistaan", Lindström sanoo Yleisradion MOT-ohjelmassa. Pitkän linjan sijoittaja Kim Lindström toteaa, että käytännössä piensijoittajat maksavat osinkoveron.

”Verottaja saisi yli miljardin, jos kaikki maksaisivat osingoistaan täyden veron.”

Säätiöiden osakeomistukset (HS 22.2.2015) ovat yhteensä noin 3,5 miljardia. Jos osinkotuotto on 4 %, osinkoja kertyy 140 miljoonaa, josta 34 % vero tuottaisi 48 miljoona. Holding-yhtiöiden omistukset ovat luokkaa 13 miljardia. 4 % tuotolla osingot 520 miljoonaa, josta verotuotto olisi 177 miljoonaa.

Vaikka säätiö tai muu yhteisö olisi yleishyödyllinen, ei ole enää perusteltua nykyisessä tiukassa taloustilanteessa, etteikö sen tuottoja verotettaisi.

Ei ole logiikkaa, että niinkin pieni omistusosuus kuin 10 % osinkoa maksavasta yhtiöstä, aikaansaa sen, että osinkoa saava yhtiö saa osingon verovapaasti. Jos vaadittava omistusosuus olisi yli 50 %, perustelu voisi olla organisaatiomuotojen verotuksellinen neutraalius eli se, että toimiminen tytäryhtiön kautta ei saisi olla verotuksellisesti kalliimpaa kuin toimiminen yhtenä yhtiönä.

Kyseinen säännös EVL 6 a § on säädetty vuonna 2004.

Vuonna 2004 Nokia tuotti 3 % Suomen bkt:sta. Nokia-kultakautta olivat vuodet 1999 – 2008. Ei ole ihme, että siihen aikaan on voitu tehdä anteliaita pykäliä. Tänä päivänä tähänkin pätee sama kuin kaikkeen verotukseen: missä raha liikkuu omistajalta toiselle, siinä on veronmaksukykyä. Tai sitten pitäisi ajaa hyvinvointivaltio alas.

Sijoitusrahastot; Wikipedia: Kasvuosuuksien etu on verotuksellinen: Veronmaksu lykkääntyy tulevaisuuteen ja toistaiseksi säästetty vero on sijoitettuna sijoituskohteeseen. Etu voi olla merkittävä, varsinkin pitkäaikaiselle sijoittajalle, kunhan verotus ei kiristy. (On kasvu- ja tuotto-osuuksia.)

Pitkällä aikavälillä työn verottaminen on yhä epämielekkäämpää ja pääomien verottaminen tulee vastaavasti keskeisemmäksi työkaluksi oikeudenmukaisen verojärjestelmän rakentamisessa.

-Kun pörssiyhtiöt ovat jauhaneet yli 10 % tuottoa taantumassakin [kuva HS 30.12.17], se tarkoittaa, että yritykset on skarpattu tuloskuntoon ja työntekijöitä voidaan kohdella kylmästi vähennyksiä toteutettaessa.

Tällaisessa tilanteessa, että valtio velkaantuu koko ajan, ei ole hyväksyttävää, että osingon verotus siirtyy tulevaisuuteen. Valtiolla on nyt erityisen suuri intressi saada verotuloa sitä mukaan kuin osinkoa maksetaan.

Jos valtiolla on mahdollisuus saada vuosittain miljardi euroa lisää pääomatuloveroa osinkojen verotuksesta, se määrä on syytä ottaa heti sisään veroina, eikä joskus 10-20 vuoden päästä.

Yksityishenkilö voi käyttää holding-yhtiötä saadakseen osingot siihen ilman veroa. Jos holdingyhtiötä ei pureta, vaan se siirtyy perintönä, siirrosta menee pelkkä perintövero. Osingon verotus siirtyy sukupolvelta toiselle. Jos holdingyhtiön omistaja tekee huonoja sijoituksia tai alkuperäinen sijoituskohde menettää arvonsa, verottaja menettää piilevän verosaatavansa saman tien. Veron menetystä ei tapahtuisi, jos verotus tehtäisiin vuosittain osingon maksun jälkeen.

Yksinkertainen laskelma osoittaa, että holdingyhtiön käyttämisellä aikaansaatava verotuksen siirtyminen kasvattaa näin toimivan tahon taloudellista vaikutusvaltaa verrattuna siihen henkilöön, joka ei käytä holdingyhtiötä.

- Vuosi 1: Osinko 100 (miljoonaa euroa)

Holding-yhtiö A                                                     Henkilö B:lle jää osingosta veron jälkeen 70

100

- Vuosi 2: Osinko 100 (miljoonaa euroa)

Holding-yhtiö A                                                     B:lle jää osingosta veron jälkeen 70

100 + 100 =200                                                     70 + 70 = 140

Kumpi näistä pystyy omaisuudellaan hankkimaan suuremman osuuden esim operaattori O:sta? Holding-yhtiö A.

Mikä on hyväksyttävä peruste sille, että holdingyhtiön omistava X voi käyttää sijoitus- ja omistajavaltaa suuremmalla potentiaalilla; potentiaalilla, jossa on mukana piiloverovelkaosuus?

Ei ole logiikkaa sanoa, että pääomatulovero on 30 %, mutta yksityishenkilöiden osingoista 15 % on verovapaata. Alempi 30 %:n verokanta on käytännössä 25,5 % ja ylempi 34 %:n verokanta on käytännössä 28,9 %. Tämä verovapaa osuus on peräisin vuodelta 2004 (ellei aiemmalta ajalta). Pörssisijoittamista on tuettu aikanaan mm leimaveron poistamisella. Tänä päivänä insentiivit (kannustimet) sijoittamiselle ovat sen verran suuret muutenkin, että veroprosentit voidaan nostaa bruttomääräisesti 30 ja 34 %:iin poistamalla verovapaa osuus. Tuotto noin 135 miljoonaa.

Alaviite 6: Sokerivero

VM:n muistiossa 27.3.2017 kiinnitin huomiota ainakin siihen väitteeseen sivulla 3, että sokerivero ei voisi perustua esimerkiksi vain lisätyn sokerin määrään. Veron perusteen tulisi olla tuotteen kokonaissokeripitoisuus. Tällöin siis maitosokeri ja hedelmäsokeri luettaisiin mukaan ja niiden päälle tulisi esim jugurttiin lisätty ruoko- tai juurikassokeri. -Kuitenkin ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kirjoitti HS 30.10.2016: ”Sokeria koskevat terveyshaitat on liitetty nimenomaan lisättyyn sokeriin, ei siis elintarvikkeessa luontaisesti olevaan sokeriin.”

Sokeriveromuistiossa on viitettä muistakin epä-älyllisistä argumenteista (ovatko mahdollisesti peräisin lobbausjärjestöiltä):

1) "Jos sokeria verotetaan, se voidaan korvata muulla epäterveellisellä ainesosalla, kuten rasvalla." No ei kai Coca-Colan sokeria korvata rasvalla. Onko mitään järkevää esimerkkiä korvaamisesta?

2) "Kuluttajat voivat siirtyä muihin epäterveellisiin, kuten rasvaisiin tai suolaisiin tuotteisiin."

Mielestäni kyllä sokerinhimo on sellainen, että ei sitä rasvainen korvaa eikä suolapähkinät.

3) "Joissakin tuotteissa sokeri on osa rakennetta, sitä olisi vaikea korvata muulla."

Varmaan tikkareissa ja toffeessa, mutta nehän ovat juuri malliesimerkkejä epäterveellisistä, joissa sokeri muodostaa suuren osan koko tuotteesta, joita tulisi syödä rajoitetusti ja harkiten. Voisihan sitä paitsi sanoa, että korvatkaa toffeen sokeri grahamjauholla, niin tulee paljon terveellisempi Digestive-keksi (heh, heh). Ja kyllä niitä herkkuja - toffee mukaan lukien - ostetaan, vaikka olisi sokerivero hieman korottamassa hintaa.

Vastaus virkamieheltä 14.9.2017: ”Sokeriveroa ei ole nyt selvitetty enempää. Sen sijaan on käynnistymässä laajempi tutkimushanke, jossa selvitetään eri ohjauskeinojen (ei pelkästään verotuksen) vaikutusta terveelliseen ravitsemukseen. Tuloksia saataneen aikaisintaan ensi vuoden [2018] lopussa.” Vero olisi tehokkain (kun verotulojen saamiseen on suuri intressi), kyllä informaatiota jaetaan jo nykyisinkin.

- Yksi ihminen voi kirjoittaa kansalaisaloitteen. Mutta yksi ihminen ei saa sitä eduskunnan käsiteltäväksi. Kun allekirjoitat kansalaisaloitteen, aloite on myös sinun kannanottosi. Yhdessä voimme seurata mielenkiinnolla sen etenemistä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Pöljä kansa ja oudot tavat.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuota ei varmaankaan hyväksytä lakialoitteeksi, koska kyse on "varjobudjetista", jollaisia oppositiolla on tapana väsäillä hallituksen budjettiesityksen vastapainoksi.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Terve Juha, Aloite lain muuttamiseksi (esim tuloverolaki, jossa säädetään pääomatuloista), vaikka se vaikuttaa talousarvioon, kuuluu kansalaisaloitteen käyttöalaan. Muuten kansalaisaloitettani ei olisi hyväksytty.

Siirry katsomaan itse kansalaisaloitetta tekstin alussa olevan linkin kautta tai jos menet kansalaisaloite-sivustolle, niin kyseinen aloite löytyy toistaiseksi kohdasta alle 50 kannatusta saaneet (koska se on vasta julkaistu).

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitä tarkoittaa tarkalleen ottaen rahajärjestelmän kannalta valtion velkaantuminen?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Kerro se meille Vellu. Miksi Neuvostoliitto kaatui velkoihinsa?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kenelle Neuvostoliitto oli velkaa?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #5

#5
Annan tämän Vellulle kotitehtäväksi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #7

Et taida antaa,kun en sellaista ota vastaan. En ala sinun ehdoillasi selvittämään asioita joita et tiedä..ota selvää ja nassuta sitten.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Katso vaikka Kreikkaa. Kyllä ne velat ihan todellisia on. Ei auta teoretisointi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tässä ei nyt Kreikan katsominen auta,jos ei teoriatasolla edes ymmärrä velan olemusta järjestelmätasolla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Hyväksyn kyllä verotukseni korottamisen julkisen talouden tasapainottamiseksi mutta vain siinä tapauksessa että myös sosiaalietuuksia leikataan samalla prosentilla. Nytkään kokopäiväduunista ei jää sen enempää kouraan kun on perhe elätettävänä Helsingissä.

Eli ok, kunhan siinä sitten on joka jannu mukana. On noita etuuksia reippaalla kädellä nostettukin menneinä vuosina niin sopii niitä laskeakin.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

#8 Kyllä vain, kaikilta pitää ottaa, erityisesti hyvätuloisilta, heillä on enemmän maksukykyä, sekä sosiaaliturvaa muutettava vastikkeellisemmaksi, ettei "helppo sosiaalisaalis" veltostuta, siihen onkin linkki kirjoituksessani: https://m.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsissa-sosiaal...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Velkaantuminen loppuu kun saadaan oma valuutta ja keskuspankki ja hallitus alkaa ajaa Suomen etua.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei tuo vielä auta..vaan sitten vasta on mahdollisuus päättää järjestelmästä. Mikä olisi jo paljon sekin..tosin näitä on vielä liikaa huutamassa jotka ei ymmärrä sitä järjestelmävirhettä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tuo on jo paljon jos hallitus ensisijaisena tekee Suomea ja suomalaisia hyödyttävää politiikkaa.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto 23.1.2018: tulee joko vähentää valtion menoja tai kiristää verotusta.
https://www.hs.fi/talous/art-2000005535495.html

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Samanlaisia ajatuksia kansanedustaja Mikko Kärnällä yritystukien leikkaamisesta ja osinkojen verottamisesta.

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249710-...

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

https://twitter.com/THeinila/status/95685742642219...

Vanhan testamentin opetus: 7 hyvää vuotta, jolloin tulisi varautua tuleviin huonoihin vuosiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset