Esko Nurminen Valtion velkaa pitää lyhentää

Terveysfirman johdon tulee olla vaalikelpoinen maakuntavaltuustoon

Ehdotettua maakuntalain 61 §:ää tulee muuttaa. Nyt siinä säädettäisiin, että yksityisen lääkärikeskuksen tai hammaslääkäriaseman hallituksen jäsen tai muussa johtavassa tai vastuullisessa tehtävässä oleva on esteellinen asettumaan ehdolle maakuntavaaleissa.

HS:n (25.2.2) mukaan tämä tekisi kymmeniä tuhansia vaalikelvottomiksi.

Kun tänä päivänäkin kuntayhtymät ostavat ulkoistettuja palveluja ja on mahdollista, että palvelun tuottajayhtiön (terveysfirman) hallituksen jäsen on samaan aikaan kunnanvaltuutettu (ja kuntayhtymässä edustajana), ei ole syytä kiristää säännöksiä. Ongelmista ei ole tietääkseni raportoitu. Ongelmat voidaan välttää esteellisyyssäännöksillä. Sitä paitsi palveluntuottajan valinta tulevassa sotessa on lähinnä laillisuusharkintaa (ei tarkoituksenmukaisuusharkintaa): kaikki ne, jotka täyttävät lain mukaiset kriteerit, pitää hyväksyä palveluntuottajiksi.


Tuleeko ylipäätään sellaisia päätöksiä, joissa valtuutetulla voisi olla intressi istuessaan kahdella jakkaralla kannattaa yksityisille firmoille edullisia ehtoja? Kyllä niitäkin voi tulla, kuten se, kuinka suuri osuus palkkiosta maksetaan muuna kuin kiinteänä korvauksena. Ja paljonko on korvaus toimenpidekohtaisista töistä, esim. hampaan poistosta.

HS:n mukaan Anu Vehviläinen on valmis harkitsemaan kelpoisuusehtojen keventämistä.

Mitä sanoo hallituksen esitys:

"Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan maakuntavaltuustoon ei olisi vaalikelpoinen henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa maakunnan liikelaitoksessa tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai muita maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavassa yhteisössä tai säätiössä. Palkatun henkilöstön ohella vastuullisessa asemassa voisi myös olla yrityksen toimintaan osallistuva omistaja. Toisin kuin kuntalain vaalikelpoisuussääntelyn mukaan, esimerkiksi terveyspalveluja tuottavan yksityisen osakeyhtiön toimitusjohtaja ei olisi vaalikelpoinen maakuntavaltuustoon, vaikka yritys ei tuottaisi palveluja kyseisen maakunnan asukkaille. Sääntely on tältä osin kuntalain sääntelyä tiukempaa, koska tarkoituksena on asettaa erityisesti yksityiset sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat yhtiöt samaan asemaan maakunnan oman palvelutuotannon kanssa.​"

On vaikea ymmärtää, miksi oltaisiin säätämässä näin ylitiukkaa vaalikelvottomuutta. Samalla voisi kysyä, että kun eduskunta päättää rahoista maakunnille (olettaakseni myös sairaalainvestoinneista), pitäisikö samalla logiikalla tehdä terveysfirmojen keskeiset henkilöt vaalikelvottomiksi eduskuntaan? Ei.

Nykyinen esteellisyyssääntely Kuntaliiton sivuilla.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Maakuntavaaleija on kaikkien syytä boikotoida.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Varmaan tulee mielenkiintoisia tapauksia näissä esteellisyyksissä. Voiko sama henkilö olla kunnanvaltuutettu, maakuntavaltuutettu ja kansanedustaja? Tai se, että voiko henkilö olla kunnanvaltuutettu, kun on työsuhteessa kuntaan ja päättää omista asioistaan esim. talousarvion muodossa.

Nykyisin suku tuntuu olevan pahin, mutta puoluetoveruus tai entinen nuorisojärjestön puheenjohtajuus ei tee esteelliseksi esim.avustusten myöntämisessä.

Miten sitten suhtautuu perustuslaki näihin vaalikelpoisuuksien menettämisiin, kun siihen nykyisin tyssäävät pienemmätkin asiat. Jotenkin tuntuu, että siinä ihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Koko maakuntaporras on täysin tarpeeton! Näitä maakuntavaltuutettuja valitaan 1200 kappaletta! Missään ei ole kerrottu sitä, että onko maakuntavaltuutettu vain luottamushenkilö eli saa samanlaisen kokouspalkkion kuin kunnanvaltuutetut vai onko kyseessä vakituisempi kuukausipalkkiota nauttiva toimi kansanedustajuuden tapaan.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Se olikin hyvä kysymys (selvitin vastausta):

Maakuntavaltuutettu saa Maakuntalain 68 pykälän 4 momentin mukaan kuukausipalkkaa (kuten kansanedustaja), mutta myös 70 pykälän mukaisesti kokouksista kokouspalkkioita ja korvauksia (korvaus ansionmenetyksestä, päiväraha, kilometrikorvaus).

Kuukausipalkasta on se hallinnollinen hyöty, ettei tarvita erillistä sääntelyä eläkkeestä, muutenhan maakuntavaltuutetulle ei kertyisi eläkettä palkkioista.

Sääntely ansionmenetyksen korvaamisesta on kyllä ongelmallinen. Jos maakuntavaltuutettu on Eero Lehden tapainen yrittäjä tai lieneekö Hjalliksella vielä busineksiä tai Espoossakin on menestyvä asianajaja valtuustossa, ansionmenetys on täysin toista luokkaa kuin ns. tavallisen palkansaajan. (Sehän pitäisi melkein kertoa vaalimainonnassa, kuinka kalliiksi ehdokas tulee verovaroille.)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Äänestyksessä jäävi joko jäävää itsensä tai äänestyksen järjestäjä tekee sen

Hyvin yksinkertaista siis.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Lisäys yllä kommenttiini 5:

Ansiomenetyksen korvaamisesta on kyllä samalla tavalla säädetty nykyisessä kuntalaissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset