Presidentti Niinistö: Oletteko huolestunut Suomen velan lyhentämisestä?
Iltalehti tänään:
"Niinistö aloitti muistuttamalla, että monet maailman valtiot, yritykset ja kotitaloudet ovat velkaantuneet korviaan myöten.
Hän mainitsi Yhdysvaltain keskuspankin Fedin, Euroopan keskuspankin Ekp:n ja Kiinan keskuspankin. Keskuspankeilla on lupa ja kyky luoda uutta rahaa ja ne ovat kylväneet valtaisan määrän rahaa talousjärjestelmään erityisesti finanssikriisin jälkeen."
– Tästä voi jäädä lukijalle kuva, että Sauli Niinistö on huolestunut esim. Italian tai USA:n velkaantumisesta, mutta hän ei ole huolestunut Suomen valtion velasta.
Presidentti Niinistö ei ottanut valtiopäivien avajaisissa valtion velkaa kovin painokkaasti puheeksi. Selkeätä olisi ollut puhua tavoitteesta lopettaa velan otto pikaisesti, keinoista siihen ja sitä seuraavasta velan lyhentämisestä.
"Joudun kuitenkin muistuttamaan niistä elvytysajan puheista, joiden mukaan ”kasvu kyllä aikanaan hoitaa velat”. Jos puheet nyt nopeasti kääntyvätkin muotoon ”nyt kun on varaa lisätä menoja”, niin jää se velkaantuminen kyllä jälleen hoitamatta. Samalla yhä lähemmäksi tulee se päivä, jolloin koronnousujen myötä velkaantumisen todelliset rasitukset alkavat tuntua."
Presidentin toimivaltuuksien rajoittuminen ulkopolitiikkaan ei saa olla syy olla ottamatta kantaa ja selkeästi ja usein Suomen valtion velkaan. Sanoopa joku toimittaja mitä tahansa.
Näin varsinkin sen takia, että hallituksessa on kokemattomia, verrattuna presidentti Niinistön politiikan kokemukseen.
En ole nähnyt yhtään suunnitelmaa, millä määrällä valtion velkaa kuvitellaan lyhennettävän.
Suomi on ajopuu, sanoi Sixten Korkman.
Velan lyhentämisen suhteen ei ole hyvä olla ajopuu.
Presidentti Niinistö sanoi puheessaan, että aina odotettiin, että seuraava vuosi olisi ollut parempi.
Se on ajopuuna olemista.
Puskureista puhutaan, mutta ei mainita määrää, paljonko lyhentämisen euromäärän tulisi tavoitteellisesti olla.
Voi ajopuu näitä juttujen naiviuden määriä.
Kerrotko paljonko keskuspankit ovat luoneet rahaa talouteen 2008 jälkeen ja sen jälkeen kerrotko paljonko rahaa on tullut talouteen 2008 jälkee.
Ja ei..ne eivät ole sama asia.
Ilmoita asiaton viesti
Siniset meni mitätöimään Urpilaisen takuutukset ja hävitti samalla miljardin saamiset.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä väitettäsi mitätöimisestä ja saamisten hävittämisestä.
Urpilaisen ollessa hallituksessa yritettiin pimittää Suomen saama vakuus Kreikalta. Persut tekivät valituksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja se totesi, että salassapitoon ei ole laillisia perusteita.
Silloin vasta tuli julki, että vakuus ei ollut kunnollinen vakuus vaan vähitellen kertyvä tuotonvaihtosopimus.
Timo Soini laittoi asiasta ilmoituksen Hesarin etusivulle 2.6.2013.
Se, mikä oli neuvottelun tulos, oli silloisen hallituksen (Katainen, Urpilainen) tulosta, ei oppositiossa olleen perussuomalaisten.
Ilmoita asiaton viesti
”En ymmärrä väitettäsi mitätöimisestä ja saamisten hävittämisestä.”
Urpilaisen takuutuksissa oli ehto jonka mukaan nämä laukeavat mikäli Suomi antaa lainoja anteeksi tai muuten myötävaikuttaa lainaehtojen helpottamiseen. Hallitus jossa myös ns.siniset vaikuttavat antoi ensitöikseen merkittäviä helpotuksia Kreikan lainojen takaisinmaksulle.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota väitettä vakuussopimuksen ehdoista en usko.
Sinulla pitäisi olla linkki johonkin uutiseen. Kai sen joku muukin olisi huomannut kuin sinä.
Hesarin juttu ei puhu sellaisesta. https://www.hs.fi/talous/art-2000005693760.html
VM:ssä vakuudesta tietää Pekka Moren.
Olisiko kommentissasi kyse siitä, että kun Kreikan lainojen laina-aikoja pidennettiin, niin lainojen (saatavien) reaaliarvo pienenee maksuajan pidentyessä.
Tästä kirjoitti Nordean ekonomisti Jan von Gericht.
Sille järjestelylle ei ollut muuta vaihtoehtoa, koska Kreikka ei kykene maksamaan nopeammassa tahdissa.
Vaihtoehto olisi ollut akordi eli osittainen anteeksianto, jonka jälkeen Kreikka olisi ehkä pystynyt maksamaan sovitussa aikataulussa ilman maksuajan pidennystä.
Ilmoita asiaton viesti
Valtiot katsotaan ikuisiksi ja inflaatio syö rahan arvoa joten olennaisesti valtion velan määrällä ei ole niin paljoa väliä.
Velkaantumisvauhdilla sen sijaan on väliä. Velkaantumisvauhti ei nyt saisi olla isompi kuin talouskasvu. Ja velan määrällä toki on rajansa ja on suhteutettuna bruttokansan tuotteeseen.
Toisin sanoen, valtion velkaa ei ole tarkoituskaan maksaa pois ikuisen kasvun varaan rakennetussa talousjärjestelmässä. Tässä vaan semmoinen juttu että nyt sitten talous tuleekin laskemaan väestön ikääntymisen, ilmaston muutoksen ja sen semmoisen takia ja historiallisesti katsottuna tuollaiset jatkuvan kasvun varaan rakennetut yhteiskunnat herkästi romahtavat.
Noh, hätä ei ole tämän näköinen. Onhan Suomella varallisuutta millä kuitata velat. Eläkerahastot nimittäin.
Ilmoita asiaton viesti
Sittenhän sitä vasta sekasorto ja epätoivo syntyisi, jos eläkerahastoista otettaisiin rahaa valtion velan maksuun.
Se olisi samalla sen myöntämistä, että on eletty yli varojen eikä sitä kyetty maksamaan edes hyvin vuosina.
Sitten maksuja pitäisi taas kerätä vuosittain suurempia määriä eläkerahastoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen että Esko Nurminenkin lukisi Ville Iivarisen kirjan
RAHA mitä se on ja mitä sen tulisi olla.
Sotien jälkeen yksityisille pankeille annettiin setelien panaminen. Kun minä saan pankista lainan, virkailija naputtelee lainasumman tietokoneella tililleni. Kun hän painaa enteriä, syntyy uutta rahaa lainasumman verran. Se on sama kuin olisi painettu uutta rahaa seteleinä.
Yksityinen ihminen joutuu maksamaan lainan takaisin mutta kukaan ei odota että valtiot maksaisivat lainojaan takaisin. Yksityiset pankit ovat luoneet valtioille lainaamansa miljardit tyhjästä, pankeille riittää että ne saava koron.
Jos Kreikka tai Suomi jättäisi velkansa maksamatta yhtäkkiä, kuka kärsisi tai menettäisi? Ei kukaan, annettua rahaa ei ole otettu keltään, se on luotu tyhjästä.
Suosittelen Ville Iivarisen kirjaa RAHA.
Ilmoita asiaton viesti
”Sittenhän sitä vasta sekasorto ja epätoivo syntyisi, jos eläkerahastoista otettaisiin rahaa valtion velan maksuun.”
Niin koitan tässä vääntää sitä asiaa, että valtiot ovat luonteeltaan ikuisia. Valtio on se ihmispopulaatio jonka kansalaisia ollaan ja heillä on eläkerahastoissa enemmän vaurautta kuin valtion velka.
Eli eihän tässä hätäpäivää, miljardien edestä vaurautta mikä voi kiertää ihmisten eläkkeiden kautta veroina moolokin kitaan maksamaan valtion velka pois.
Koko hässäkkä, niin eläkejärjestelmä kuin velkatalous on rakennettu ns. ikuisen kasvun varaan. Kumpikin toimii niin kauan kuin kasvu on ikuista ja tulee lisää ihmisiä maksamaan entisten sukupolvien eläkkeitä ja talouskasvu on nopeampaa kuin velkaantumisvauhti. Kyllä se homma kyykkää kun kasvu loppuu ja velkahärdellillekin käy jotain jännää kun riittävästi suuria määriä rahaa lainanneet tajuavat, että eivät ehkä saa rahojaan takaisin.
Eiköhän se epätoivo ja sekasortoisi tulisi muutenkin jos ihmisten enemmistö ymmärtäisi miten raha toimii. Eihän ihmisten pankkitileillä olevat rahatkaan esimerkiksi ole omaa vaan pankin rahaa. Kirjanpidossa on vain velkaa asiakkaalle.
Ilmoita asiaton viesti