Esko Nurminen Valtion velkaa pitää lyhentää. Sininen Tulevaisuus.

EVM:n suunniteltu rooli ristiriitainen

EVM (Euroopan vakausmekanismi) voisi rahoittaa kriisiin joutuneita "velkakestäviä" maita eli takaisinmaksukykyisiä. - Mutta sellainen maahan saisi markkinoiltakin kohtuullisella korolla lainaa. Mysteeri. Mutta ehkä se paremman puutteessa suojaa Suomea jonkin muun mallin mukaiselta herkemmin toteutuvalta yhteisvastuulta. Mielestäni pitäisi kyseenalaistaa koko EVM:n tarpeellisuus ja pakottaa jäsenmaat markkinaehtoisuuteen. Siihen maahan, jonka julkisen velan määrä suhteessa bkt:hen ylittää 60 %, pitäisi EU:lla olla oikeus nimittää hallituksen jäseneksi valvoja. Kuvitelkaa Suomeakin, kun joka torstai televisoitavalla kyselytunnilla istuisi EU:n valvoja. Voisi tulla yli puoluerajojen ulottuva kiire päästä pois holhouksesta nykyisen lievästi tervanjuonnilta tuntuvan tahdin sijasta. Tarkoitan tahtia, jolla päästäisiin lyhentämään valtion velkaa. VM:n uutinen 2.11.2018 (Petteri Orpon kolumni): "Kymmenen maata esittää Euroopan vakausmekanismille vahvempaa roolia kriisinhoidossa" https://t.co/Rn3jEjhKW5?amp=1

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Velkakehityksen ainoa tarkoitus on alistaa jäsenmaat liittymään liittovaltioon jossa otetaan kaikki itsenäisyys pois kuten Neuvostoliitossa aikoinaan. Neuvostoliitto teki tämän panssareilla ja EU taloudella.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Jarmo, Kyllä se on ihan omaa tuotostamme tämä Suomenkin velkaantuminen, ei siinä pöpöjä tarvitse nähdä.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Eihän valtionvelka ole muuta kuin lykättyä veronmaksua. Valtiot oppivat ottamaan velkaa surutta silloin, kun bruttokansantuote ja verotuotot kasvoivat tasaisesti 3-5% vuositahtia. Näissä oloissa oli helppo luvata kansalaisille kaikkea hyvää ja rahoittaa se velalla, koska liika verottaminen söisi kansansuosiota eikä verotukselle allergisilta lobbareilta saisi rahaa. Siinä vaiheessa, kun kasvu taantuu pysyvästi alle 3%, isompi velka muuttuu kuitenkin taakaksi ja rankempi taantuma paisuttaa sen nopeasti aivan liian suureksi.

Kuvio muodostui monimutkaisemmaksi silloin, kun tietyt piirit oivalsivat, että velkataakkaa voidaan käyttää poliittisten tavoitteiden läpiajamiseen. Valtioita lainoittavilla tahoilla on yleensä talouspolitiikaksi naamioitu yleispoliittinen agenda. Tietyt puolueet oivalsivat, että mitä velkaantuneempi valtio on, sitä enemmän he saavat omia ideologisia tavoitteitaan läpi. Tästä sai alkunsa EU:ssa suosittu nk. austerity-politiikka, jota valtioita rahoittavat tahot ovat lobanneet taustalla ja pystyneet vaikuttamaan valtioiden hallituksiin siten, että rahoittajien mielipiteet otetaan vahvasti huomioon. Välikätenä voidaan käyttää vaikkapa OECD:n kaltaisia neutraaleina talousneuvojina esiintyviä ajatuspajoja. Myös pankkien ekonomistit ja näille auliisti näkyvyyttä suova media ovat tässä avuksi ja ennen pitkää kansa omaksuu austerity-politiikan asettamat askelmerkit.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Wikipediassa austerity kuulostaa juuri siltä, mitä tarvittaisiinkin (muun tehostamisen ja työllistämistoimien ohella): menoleikkauksia ja veron korotuksia.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Austerity

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Valtionvelka on lykättyä veronmaksua, se on hyvin sanottu.
Myös Sauli Niinistö sanoi: Tämän päivän velka on huomisen veroa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset