Liian steriili päiväkoti Espoossa
Kuvassa on hiljattain valmistunut Pohjois-Tapiolan päiväkoti.
Jo pidempään on tiedetty (alla lisää tietoa), että ihminen tarvitsee kosketusta luontoon mielenterveyden ja myös elimistön vastustuskyvyn takia.
– Miksi päiväkodin lapset on tehokkaasti eristetty metsästä, jota olisi ollut tarjolla ilmaiseksi ja yhä on, jos vain aitaa siirrettäisiin?
Metsää ei ole jätetty päiväkodin pihalle aidatun alueen sisälle yhtään. Mutta metsää kyllä on heti aidan toisella puolella kaupungin omistamalla alueella!
Ei sitä kannata pitää tavoitetilana, että päiväkodin lattiat pysyvät puhtaina. Vaikka tulisi kuraa lasten kengissä, sehän pysyy lattialla. Ja kura on suunnilleen samaa kuin vetinen multa eli sitä hyvää, josta tulisikin saada maaperäbakteereja.
Etualalla näkyvä "nurmikko" on keinonurmea, siis muovia. Onkohan muovista ollut puhetta julkisuudessa?
Metsämaapohjaakaan (karsittuna joskus rakentamisen tiellä olevista puista) ei ole missään, vaan kaikkialla on tuotua hiekkaa.
Entä itse rakennus:
– Miksi puuttuu räystäät? Eli katto ei jatku pystysuoran seinäpinnan yli jättäen räystään suojaamaan viistosateelta.
– Ja miksi Espoo teetättää tasakaton?
Metsä tarjoaisi myös tilaa lasten luovuudelle rakentaa maja tms. Nyt koko päiväkodin piha on täynnä valmiiksi suunniteltuja härveleitä. Tuli kaiken lisäksi maksamaan aika paljon.
Päiväkodissa voi toki olla monia onnistuneestikin ratkaistuja asioita, mutta eikö tämä ole aiheellista kritiikkiä.
_____________________________
Ainakin kaksi vuotta on ollut tutkimustietoa siitä, että liian steriili ja kaupunkipuistomainen ympäristö ei ole hyväksi, vaan altistaa allergioille ym. autoimmuunisairauksille. Tarvitaan monimuotoista luontoa, jotta säilyy kosketus multaan ja muuhun maaperään ja sitä kautta ihon pinnalle tulee tarvittavia hyviä bakteereja.
Ihmisen puolustusjärjestelmän tulee, pysyäkseen tasapainossa, saada taudinaiheuttajia sopiva, ei liian vähäinen määrä.
Ylen jutun kuva on hieman hullunkurinen: multaa tuotu metri kertaa metri laatikoissa päiväkodin pihalle, ikäänkuin kokeiltaisiin jotain perin tuntematonta ja pitäisi olla varovainen.
Helsingin Sanomissa juttuja on ollut ainakin kaksi vuotta:
Siteerausta HS:sta: "Samaan aikaan lisääntyy tutkimustieto, joka vahvistaa idealistisen Meurmanin ja hänen hengenheimolaistensa olleen oikeassa: luonnon läheisyys edistää terveyttä hyvin konkreettisilla tavoilla. Kosketus luontoon lisää hyvää tekevien bakteerien määrää elimistössä, vahvistaa immuunipuolustusta ja siten suojaa sairauksilta ja tulehduksilta.
Niin sanotun biodiversiteettihypoteesin perustana on havainto, jonka mukaan kaksi vallitsevaa sosioekologista trendiä – luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja tulehdusperäisten sairauksien lisääntyminen – ovat yhteydessä toisiinsa." "Luonnon monimuotoisuuden häviämisen yhteys sairauksien lisääntymiseen on alkujaan lääkäri Tari Haahtelan ja viime vuonna kuolleen biologi, akateemikko Ilkka Hanskin tutkimusprojekti. Tuoreimmat tulokset ovat erittäin kiinnostavia.
Nyt niistä puhuu Itä-Helsingin kotinsa sohvalla Hanskin leski, Suomen ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja ja professori Eeva Furman.
”Keskeinen lähtökohta on, että allergioiden määrä on Suomessa räjähdysmäisesti kasvanut. Samaan aikaan ihmiset ovat etenkin kaupungeissa yhä vähemmän kosketuksissa luontoon.”
Ihmisen immuunipuolustus kehittyy ollessamme hyvin pieniä, mutta sitä pitää ylläpitää koko elämän ajan. Jos ihminen ei ole kosketuksissa luonnon bakteeristoon, hänen elimistössään on jatkuvasti käynnissä mieto tulehdus.
”Jotta immuunipuolustus kehittyy ja säilyy, luontoon pitää olla kosketuksissa paljon ja toistuvasti."
– Johtopäätös:
Päiväkotien ja koulujen pihoja ja kaupunkien puistoja ei kannata peittää nurmikolla, hiekalla ja asvaltilla, vaan säilyttää monimuotoinen luonto niin paljon kuin mahdollista.
Mitä pahaa siinä olisi vaikka muutama nokkonen ym. kasvaisi kaupungin "paraatipaikan" puistossa? Turisteille voisi sanoa: puisto on luonnontilainen, me asetimme terveyden turhamaisuuden edelle. Siksi täällä on perhosiakin. Ihmisten allergiat ovat vähentyneet.
Suomessa ollaan niin hitaita, että ensin pitää laskea mikrobit multamaassa (4 mrd per gramma), sitten todeta, että aika paljon vähemmän on pihalle levitetyssä hiekassa, no varmasti.
Sillä saadaan kaksi kärpästä samalla iskulla, kun jätetään pihoja luonnontilaan: terveys ja myönteinen vaikutus ilmastonmuutokseen. Vähemmän kuskataan hiekkaa ym. ja vähemmän myllää traktorit maata. Terveysmenot ovat Suomessa suuret, hitauteen ei ole aihetta.
Ylen jutussa on erikoinen tilanne: tuotu mikrobipitoinen maapläntti kuluu nopeasti lasten jalkojen alla. Mitäpä jos olisi säilytetty alkuperäinen metsäpohja tai niitty, mitä sitten rakennuspaikan ympärillä onkin ollut, mikäli rakennustyön pohjatyöt eivät ole vaatineet esim. kallion räjäytystä ja sitä edeltävää maa-aineksen kaapimista syrjään. Metsä ei kulu pois kävelemällä. Lisäys 15.10.2018: https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/77725c62-05c5-4b36-9ab9-f3674045…
Kirjoitin aiheesta jokunen vuosi sitten: Viekää lapset sisälle – ulkona on pieneliöitä!.
Voisi jotenkin odottaa, että asialle jossain vaiheessa tehtäisiin jotain. Sinällään, kun on vähän nähnyt päiväkotien toimintaa, niissä kyllä oleskellaan päivittäin ainakin pari tuntia ulkona ja viikoittain käydään myös metsäretkillä, jos siis lähellä on metsiä.
Asiassa on toki kääntöpuolensakin eli osa niistä immuunijärjestelmää aktivoivista mikrobeista on oikeasti vaarallisia – joita varten se immuunijärjestelmä ylipäätään on olemassa. Esimerkiksi lumesta löytyy jos jonkinmoista taudinaiheuttajaa moninaisista ulosteperäisistä bakteereista salmonellaan. Sama epäilemättä pätee niihin kuravelleihin.
Maailmalla nimittäin vuosittain kuolee 3-5 miljoonaa lasta vatsatauteihin ja hengityselintartuntoihin. Käsien pesulla on merkittävä vaikutus niiden torjunnassa; käsien pesu vähentää vatsatauteja puolella.
Sikäli toivoisin asiantuntijoiden paremmin avaavan tätä ristiriitaa, mikä on turvallista altistusta ja mikä vääränlaista. Pelkkä tulos, että metsissä möyryäminen ”ei tapa vaan vahvistaa” immuunijärjestelmää, ei paljoa lohduta jos osalle lapsista se ei vahvista, vaan tappaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin minun ollessa lapsi kyllä me söimme lunta.
En muista kuulleeni vatsavaivoista.
Ovatkohan ne kuolleet lapset lähinnä kehitysmaista, joissa juomavesi ei ole puhdasta.
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni näin että: jos juo kuravettä, siitä voi saada alkueläimen vatsaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Linnunkakka mainittu Ylen lumensyönti artikkellssa, johon linkitit.
Joskus tulee mieleen marjoja syödessä katsoa vähän ympäri marjaa, näkyykö valkoista merkkinä linnunkakasta (sama voisi koskea puusta suoraan syötäväksi poimittavaa omenaa).
Mutta päättelen sitten, että iät ajat on syöty marjoja ja kyllä kai joskus vähän linnunkakkaa jossain saattaa olla.
Ei voi olla liian pelokas.
Ilmoita asiaton viesti
Luin joskus takavuosina, että Suomeen on tuotu venäläistä pölyä, jolla yritettiin hoitaa suomalaislasten allergioita. Suomalainen pöly ei kelvannut, koska kuulemma suomalainen pölykin on liian puhdasta. Hmmm.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tässä on perää. Itä-Saksassa oli likaisempaa kuin lännessä, lapsilla vähemmän allergioita. Karjalassa samoin, Venäjällä ei ole kukaan muuten kuullutkaan sisäilmaongelmista.
Omat 4 lastani ovat kasvaneet suunnilleen kennelissä isojen koirien seassa ja syöneet samasta kupista (minäkin muuten kasvatin akitoja antamalla pennoille raakaa lihaa suustani, kuten susiäitikin tekee).
Vaimon suvussa on merkillisiä superallergioita. Minun vaimoni on allerginen siivoamiselle, mikä on meillä kyllä näkynyt 🙂
Tulos: ei mitään allargioita yhdelläkään, vanhimmalla pojalla oli kouluikäisenä yksi korvatulehdus, jonka hoidin puhkaisemalla tärykalvon heti. Muilla ei ollut yhtäkään. Yhdellä pojista on ollut hammasmätää, muilla ei sitäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupungissa harvoin on oikeaa metsää. Toki ymmärrä pointin.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se noloa, kun ei Tapiolan puistokaupungissa skidit pääse aitoon metsään seikkailemaan ja touhuamaan, vaan joutuvat leikkimään kuminurtsilla.
Hoitajille tietenkin helppoa, mutta lapsille tylsää, eikä opeta luonnosta yhtään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri niin.
Mieleen tulee broilerkasvattamo: tehokas ja siisti. Se on toki kärjistys.
Mutta tehokkuudesta tuossa on kyse: mahdollisimman siisti piha.
Mutta älytöntä erottaa lapset luonnosta. Siinä menee 5 päivää viikossa eristettynä sen sijasta, että voisi olla kosketuksissa metsään.
Ilmoita asiaton viesti