Liian steriili päiväkoti Espoossa

Kuvassa on hiljattain valmistunut Pohjois-Tapiolan päiväkoti.

Jo pidempään on tiedetty (alla lisää tietoa), että ihminen tarvitsee kosketusta luontoon mielenterveyden ja myös elimistön vastustuskyvyn takia.

– Miksi päiväkodin lapset on tehokkaasti eristetty metsästä, jota olisi ollut tarjolla ilmaiseksi ja yhä on, jos vain aitaa siirrettäisiin?

Metsää ei ole jätetty päiväkodin pihalle aidatun alueen sisälle yhtään. Mutta metsää kyllä on heti aidan toisella puolella kaupungin omistamalla alueella! 

Ei sitä kannata pitää tavoitetilana, että päiväkodin lattiat pysyvät puhtaina. Vaikka tulisi kuraa lasten kengissä, sehän pysyy lattialla. Ja kura on suunnilleen samaa kuin vetinen multa eli sitä hyvää, josta tulisikin saada maaperäbakteereja.

Etualalla näkyvä "nurmikko" on keinonurmea, siis muovia. Onkohan muovista ollut puhetta julkisuudessa? 

Metsämaapohjaakaan (karsittuna joskus rakentamisen tiellä olevista puista) ei ole missään, vaan kaikkialla on tuotua hiekkaa.

Entä itse rakennus:

– Miksi puuttuu räystäät? Eli katto ei jatku pystysuoran seinäpinnan yli jättäen räystään suojaamaan viistosateelta.

– Ja miksi Espoo teetättää tasakaton?

Metsä tarjoaisi myös tilaa lasten luovuudelle rakentaa maja tms. Nyt koko päiväkodin piha on täynnä valmiiksi suunniteltuja härveleitä. Tuli kaiken lisäksi maksamaan aika paljon.

Päiväkodissa voi toki olla monia onnistuneestikin ratkaistuja asioita, mutta eikö tämä ole aiheellista kritiikkiä.

_____________________________   

Ainakin kaksi vuotta on ollut tutkimustietoa siitä, että liian steriili ja kaupunkipuistomainen ympäristö ei ole hyväksi, vaan altistaa allergioille ym. autoimmuunisairauksille. Tarvitaan monimuotoista luontoa, jotta säilyy kosketus multaan ja muuhun maaperään ja sitä kautta ihon pinnalle tulee tarvittavia hyviä bakteereja.

Ihmisen puolustusjärjestelmän tulee, pysyäkseen tasapainossa, saada taudinaiheuttajia sopiva, ei liian vähäinen määrä.

YLE 9.10.2018 

Ylen jutun kuva on hieman hullunkurinen: multaa tuotu metri kertaa metri laatikoissa päiväkodin pihalle, ikäänkuin kokeiltaisiin jotain perin tuntematonta ja pitäisi olla varovainen.

Helsingin Sanomissa juttuja on ollut ainakin kaksi vuotta:

17.5.2016 

3.5.2017 

15.10.2017 

Siteerausta HS:sta: "Samaan aikaan lisääntyy tutkimustieto, joka vahvistaa idealistisen Meurmanin ja hänen hengen­heimolaistensa olleen oikeassa: luonnon läheisyys edistää terveyttä hyvin konkreettisilla tavoilla. Kosketus luontoon lisää hyvää tekevien bakteerien määrää elimistössä, vahvistaa immuunipuolustusta ja siten suojaa sairauksilta ja tulehduksilta.

Niin sanotun biodiversiteettihypoteesin perustana on havainto, jonka mukaan kaksi vallitsevaa sosioekologista trendiä – luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja tulehdusperäisten sairauksien lisääntyminen – ovat yhteydessä toisiinsa." "Luonnon monimuotoisuuden häviämisen yhteys sairauksien lisääntymiseen on alkujaan lääkäri Tari Haahtelan ja viime vuonna kuolleen biologi, akateemikko Ilkka Hanskin tutkimusprojekti. Tuoreimmat tulokset ovat erittäin kiinnostavia.

Nyt niistä puhuu Itä-Helsingin kotinsa sohvalla Hanskin leski, Suomen ympäristö­politiikka­keskuksen johtaja ja professori Eeva Furman.

”Keskeinen lähtökohta on, että allergioiden määrä on Suomessa räjähdysmäisesti kasvanut. Samaan aikaan ihmiset ovat etenkin kaupungeissa yhä vähemmän kosketuksissa luontoon.”

Ihmisen immuunipuolustus kehittyy ollessamme hyvin pieniä, mutta sitä pitää ylläpitää koko elämän ajan. Jos ihminen ei ole kosketuksissa luonnon bakteeristoon, hänen elimistössään on jatkuvasti käynnissä mieto tulehdus.

Jotta immuunipuolustus kehittyy ja säilyy, luontoon pitää olla kosketuksissa paljon ja toistuvasti."

– Johtopäätös:

Päiväkotien ja koulujen pihoja ja kaupunkien puistoja ei kannata peittää nurmikolla, hiekalla ja asvaltilla, vaan säilyttää monimuotoinen luonto niin paljon kuin mahdollista.

Mitä pahaa siinä olisi vaikka muutama nokkonen ym. kasvaisi kaupungin "paraatipaikan" puistossa? Turisteille voisi sanoa: puisto on luonnontilainen, me asetimme terveyden turhamaisuuden edelle. Siksi täällä on perhosiakin. Ihmisten allergiat ovat vähentyneet.

Suomessa ollaan niin hitaita, että ensin pitää laskea mikrobit multamaassa (4 mrd per gramma), sitten todeta, että aika paljon vähemmän on pihalle levitetyssä hiekassa, no varmasti.

Sillä saadaan kaksi kärpästä samalla iskulla, kun jätetään pihoja luonnontilaan: terveys ja myönteinen vaikutus ilmastonmuutokseen. Vähemmän kuskataan hiekkaa ym. ja vähemmän myllää traktorit maata. Terveysmenot ovat Suomessa suuret, hitauteen ei ole aihetta.

Ylen jutussa on erikoinen tilanne: tuotu mikrobipitoinen maapläntti kuluu nopeasti lasten jalkojen alla. Mitäpä jos olisi säilytetty alkuperäinen metsäpohja tai niitty, mitä sitten rakennuspaikan ympärillä onkin ollut, mikäli rakennustyön pohjatyöt eivät ole vaatineet esim. kallion räjäytystä ja sitä edeltävää maa-aineksen kaapimista syrjään. Metsä ei kulu pois kävelemällä. Lisäys 15.10.2018: https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/77725c62-05c5-4b36-9ab9-f3674045…

 

eskotnurminen
Sitoutumaton

Varatuomari. Ollut pankkialalla 30 vuotta (1987 - 2016).
Olen 60-vuotias.
Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit ovat useamman kerran nytkin ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.
Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Ajatuksiani voit lukea näistä Puheenvuoro-kirjoituksista, aiheina: valtion velka, sijoittamisen verotus, sisäilmaongelmat, sote, hävittäjähankinta, opiskelurauha kouluihin, työkyvyttömyyseläkeratkaisut, sokerivero, maahanmuuttajien sosiaaliturva voisi olla alempi alkuun; keinoista estää nettisaalistusta (Oulun ja Helsingin tapaukset).
Vain solidaarisuudella voidaan ratkaista Suomen haasteet: sairaiden hoito, vanhusten huolto, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, koulutus, energian saatavuus ja hinta, ilmastonmuutos, köyhyys, valtion velka, sekä alueiden kehityserot.
Sisäilmaongelmiin olen ehdottanut uutta virkaa: sisäilmavaltuutettu. Sisäilmaongelmat koskettavat jopa 800.000 ihmistä.
Tasoristeykset: puomit 200.000 euroa per risteys. Vaarallisimpien 140 risteyksen puomittaminen maksaisi 28 miljoonaa eli ei liian paljon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu