Esko Nurminen Suomi kuntoon solidaarisuudella.

Valtion velkaa ei edes tavoitella lyhentää

  • https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/virkamiespuheenvuoro
    https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/virkamiespuheenvuoro
  • Puskurien luominen pelkällä velkasuhteella on käsien nostamista pystyyn
    Puskurien luominen pelkällä velkasuhteella on käsien nostamista pystyyn

VM 4.2.2019: "Julkisen talouden puskureita ja kestävyyttä tulisi vahvistaa

Jos talouspolitiikan lähtökohdaksi otetaan julkisen talouden puskureiden ja kestävyyden vahvistaminen, tulisi julkisen talouden olla ylijäämäinen seuraavan hallituskauden aikana. Noin puolen prosentin ylijäämän saavuttaminen edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista nopeavaikutteisin toimin yhteensä 2 mrd. eurolla vuoteen 2023 mennessä. Julkista taloutta nopeasti vahvistavat toimet olisivat tärkeitä, jotta julkiseen talouteen ehdittäisiin kerätä puskureita seuraavan taantuman varalle. Lisäksi väestön ikääntyminen kasvattaa automaattisesti vuosittain julkisia menoja, joten ilman nopeavaikutteisia toimia julkinen talous heikkenee."

- Kun ylijäämän tavoite on vain puoli prosenttia, bkt:n ollessa luokkaa 220 mrd. ylijäämää budjetissa olisi vain yksi miljardi euroa.

Velan lyhentäminen miljardilla vuodessa on suunnilleen sama kuin ei mitään.

Eli puskurien luominen perustuu vain velkasuhteeseen.

Mutta eikö siinä ole aina se vaara, että bkt sukeltaa taantumassa.

Ja korkoriski: kun korko nousee vain yhdelläkin prosenttiyksiköllä, valtion korkokulu kasvaa miljardilla viiden vuoden siirtymäajan kuluessa velkaeriä uusittaessa.

Tässä pelataan taas riskillä: lähdetään siitä, että työllisyys nousee 75 %:iin, ilmeisesti ilman yhteiskunnan tukea vielä (?).

Jos 75 %:n työllisyystavoite ei toteudukaan, on odotettu neljä vuotta turhaan sen sijasta, että olisi heti alussa sanottu, että pitää leikata (sopeuttaa) neljä miljardia. Leikata tai korottaa veroja.

Jos leikattaisiin neljä miljardia ja työllisyys nousisi 75 %:iin, eihän se kauhea lopputulos olisi, että ylijäämä olisi yhden miljardin sijasta kolme miljardia.

Ja toteutuuko puolen prosentin ylijäämä vasta vaalikauden lopussa ja sitä ennen kynnetään taas velanottoa? Kyllä, koska sopeutukset jaksotetaan puoli miljardia per vuosi. Vähän liian ylivarovaista.

55 %:n velkasuhde muuttuu noin 10 mrd:n velanoton jälkeen 60 %:ksi, joten puskuri on mitättömän pieni.

Kun VM ei aseta tämän kunnianhimoisempaa tavoitetta, eivät puolueetkaan sitä tee.

Esko Nurminen

varatuomari, eduskuntavaaliehdokas (sin.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Luin juuri kirjan, jossa selitetään kuinka talous- ja rahajärjestelmät oikeasti toimivat.

Referaattini:

http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268903...

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Muistatko Nicolae Ceausescun Romaniassa suorittaman valtionvelan lyhennysohjelman? Kuinka sitten kävikään?

Valtion velan lyhentäminen tarkoittaisi omatekoisen laman synnyttämistä kansantalouteen. Sehän vähentäisi kulutuskysyntää ja verotuloja, mikä aiheuttaisi työttömyyttä ja verotulojen laskua mikä taasen aiheuttaisi leikkaustarpeen, mikä aiheuttaisi kulutuskysynnän laskua ja työttömyyden kasvua ja valtion menojen kasvua ja verotulojen laskua ja uusia leikkauslistoja...

Olikohan nyt jotain 20 miljardia valtion velkakirjoja Suomen Pankissa? Olen jo useasti ilmoittanut halukkuudestani ostaa nämä velkakirjat yhdellä eurolla ja polttaa ne kakluunissa. Jos näin ei toimita, niin inflaatiohan ne kuitenkin syö historian hämärään.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Hallittu velan lyhentäminen.

Leikataan vähän kehitysavusta, yritystuista, Veikkauksen voittovarojen uudelleen kohdistamista, leikataan kuntien valtionosuuksista (kaikenlaisia halleja ei ole välttämätöntä koko ajan rakentaa) ym.

Osingot laajemmin verolle.

Romania on voinut olla niin köyhä, että siellä pakkotahtisuus ei ollut hyvä. Eikä Suomessakaan pakkotahtisuutta tarvita, vaan talouskuria.

Ei ole talouskuria, kun Kansallismuseoon ollaan tekemässä lisärakennusta 40 miljoonalla ym.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset