Perustuslain muutosehdotuksia
Oikeusministeriö tilasi selvityksen nykyisen perustuslain toimivuudesta ja mahdollisista tarkistamistarpeista.
Tässä kirjoituksessa on omia muutosesityksiäni.
1) Lex Väyrynen
Perustuslain 28 § 1 momentti säätää, että kansanedustajan toimi keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä.
– Mielestäni ei ollut oikein Mikko Kärnää kohtaan, että Kärnä tuli ensin Väyrysen sijaiseksi eduskuntaan, mutta Väyrynen taktikoi ja palasi eduskuntaan 12.6.2018 muodostaen yhden miehen Tähtiliike-eduskuntaryhmän (ja ollen oppositiossa sekä hallitusta että oppositiota vastaan…). Mirja Vehkaperä sai vuoden pätkätoimen Euroopan parlamentissa.
Säännöstä tulee muuttaa niin, että mikäli kansanedustaja valitsee olla Euroopan parlamentissa, hän ei voi sieltä palata ollenkaan hoitamaan kansanedustajan tointaan (tai vaihtoehtoisesti sanamuoto voisi olla "ei voi palata ilman perusteltua syytä kuten terveydentila").
2) Lex Hakkarainen
Perustuslain 28 § 3 momentti asettaa kynnykseksi kansanedustajan erottamiselle vankeustuomion tahallisesta rikoksesta. Tällaisen seikan perusteella eduskunta voi 2/3 annetuista äänistä päätöksellä julistaa rikoksesta tuomitun kansanedustajan toimen lakanneeksi.
– Tapaus Hakkarainen osoitti, että myös sakkoon päätynyt rikos voi olla sellainen, että toisen eduskunnassa työskentelevän turvallisuus ja työrauha on vaarassa siinä määrin, että tekijä ei yksityisessäkään yhtiössä selviäisi ilman irtisanomista.
Säännökseen voisi täydentää vaihtoehtoiseksi kriteeriksi sakkotuomioon johtaneen rikoksen eduskunnassa työskentelevää kohtaan.
Jos pahoinpitelee kansalaisen eduskunnan ulkopuolella (seuraus sakkoa), sillä ei olisi tätä esittämääni vaikutusta kansanedustajan erottamiskriteerinä. Alkuun voisi tuntua, että olisiko siis tavallisen kansalaisen oikeusturva ja suoja huonompi kuin esim. toisen kansanedustajan, tämän ollessa pahoinpitelyn kohde. Ei olisi, koska tämän vaihtoehtoisen ja matalamman kynnyksen sääntelyn tavoite on turvallinen työpaikka.
3) "Hän [kansanedustaja] on siinä [toimessaan] velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset." 29 §
Pykälä on puutteellinen, koska esim. lahjuksen ottamisen kielto sitoo kyllä kansanedustajaakin.
– EOA 1993 s. 43 ynnä muut perustuslain 116 §:n alla mainitut tapaukset lakikirjassa.
Hallituksen esityksen (HE) perustelut: "Pykälä on otettu asiallisesti sellaisenaan valtiopäiväjärjestyksen 11 §:stä. Säännös sisältää niin sanotun imperatiivisen mandaatin kiellon eli sen, että edustaja ei ole oikeudellisesti velvollinen noudattamaan esimerkiksi valitsijoidensa tai muiden taustaryhmiensä toimintaohjeita."
– Nämä perustelut voivat sinänsä olla vastaus, että mitään selventämistä ei tarvita, mutta yleensä pykälien tulisi jo sanamuotonsa perusteella aueta kerralla, eikä vasta perusteluja lukemalla.
Esitykseni tältä osin: "…velvollinen noudattamaan perustuslakia ja muita lakeja…".
4) "Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla (ja hoidossa)." 91 §
Tämän tekstin luin viimeksi ilmoituksesta äänioikeudesta eduskuntavaaleissa ja se kiinnitti huomiotani vanhahtavana sanana.
Takuu tarkoittaa oikeustieteessä tavaran virhevastuuta tai on first demand -takuuta. Takaus on eri asia kuin takuu.
HE: "Ilmaisun "eduskunnan takuulla" on tulkittu tarkoittavan sitä, että eduskunta vastaa viime kädessä Suomen Pankin taloudellisista velvoitteista. Ilmaisun "eduskunnan hoidossa" on puolestaan katsottu merkitsevän Suomen Pankin riippumattomuutta suhteessa hallitukseen ja erillisyyttä säännönmukaisesta valtionhallinnosta sekä viittaavan eduskunnan valitsemien pankkivaltuutettujen harjoittamaan päätöksentekoon (PeVL 5/1997 vp)."
– Perustuslaissa on pieni ajatusvirhe: Suomen Pankki ei voi olla eduskunnan takuulla. Sehän tarkoittaisi, että eduskunta olisi valtiosta erillinen instanssi ja vastaisi Suomen Pankin velvoitteista. Siis viime kädessä kansanedustajat olisivat taloudellisessa vastuussa.
Esitykseni sanamuodoksi: Suomen Pankki toimii valtion taloudellisella vastuulla ja eduskunnan hoidossa. (vai valvonnassa)
5) "Ylimmän opetuksen vapaus on turvattu" 16 §
– Eikö sitten alemman? Voidaanko alemmassa opetuksessa syöttää propagandaa laillisesti?
6) "Jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi" 21 §
-Selkeyttävää olisi puhua hallintopäätöksestä. Eli kyse on oikeudesta valittaa hallintopäätöksestä.
7) "Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen." 22 §
– Tässäkö on juurisyy perusoikeusfundamentalismille (Ben Zyskowiczin termi), joka tekee lakien säätämisestä raskasta ja työlästä?
En syvenny tähän yksityiskohtaan nyt kuitenkaan.
Esko Nurminen, varatuomari
Hyviä ehdotuksia kaikki. Perustuslaki ei anna yksityiskohtaisia määräyksiä. Sen tarkoitusta pitää tulkita. Tämä huomattiin erityisesti sote-sotkussa. Aina kun piti mennä asiassa eteenpäin, jostakin löytyi asiantuntija, joka tulkitsi sen olevan perustuslain vastaista. Kysymys onkin siitä kenen tulkinta on oikea.
Jos lain säätämisen voi pari ”asiantuntijaa” estää tai jarruttaa esittämällä tulkinnan perustuslain vastaisuudesta, jossakin mättää pahan kerran. Onko oppositiolla oltava tämän kaltainen ”peruutuslaki”? Ellei asialle tehdä mitään, on varmaa, että ”peruutuslakia” käytetään jatkossa yhä enemmän.
PS: selvyyden vuoksi kerron etten kannattanut esitettyä soteratkaisua mutta perustuslakijupakka oli likainen ja typerä.
Ilmoita asiaton viesti