Esko Nurminen Suomi kuntoon solidaarisuudella.

Kaikki blogit puheenaiheesta HX-hanke

Työllistämisen avaimia tarjotaan Rinteelle Berliinistä ja Pariisista

Ilmailu-ja avaruusteollisuuden yhteistyö olisi avain Rinteen hallituksen määrällisen työllistämistavoitteen saavuttamiselle. Yksistään Suomen valtio ja Finnair ostavat tämän toimialan tuotteita runsaasti yli miljardin dollarin edestä vuosittain lähinnä Yhdysvalloista.

Hornet-kaluston korvaaminen uuden sukupolven monitoimihävittäjällä

Puolustusministeriö tuli esiselvityksessään siihen tulokseen, että nykyisen Hornet-kaluston elinkaaren päättyessä 2025 – 2030 tulee vastaavat suorituskyvyt korvata täysimääräisesti ja tähän tarkoitukseen soveltuvat parhaiten modernit monitoimihävittäjät. Korvaushanke kestää noin vuosikymmenen. Se sisältää esitietojen keräämisen julkisista lähteistä, tutustumisen potentiaalisiin valmistajiin, tietopyynnön, tarjouspyynnön sekä tähän tehtävät tarvittavat tarkennukset, lopullisen tarjouksen sekä näiden perusteella tehtävän hankintapäätöksen.

Hirvonen on väärässä – ja valehtelee

Everstiluutnantti evp. Tuomo Hirvonen kirjoitti Savon Sanomissa 17.2.2019 julkaistussa mielipidekirjoituksessa täyttä soopaa. Keskityn vain räikeimpiin valheisiin ja vääriin väittämiin.

Biljoonan dollarin katastrofi

HX-hankkeen nimellä kulkeva hävittäjähankinta kuuluu Suomen historian kalleimpiin hankintoihin. Ns. viidennen sukupolven F-35 -hävittäjä on hankkeen epävirallisessa ennakkosuosikin asemassa, eikä vähiten sen medianäkyvyyden ansiosta. Toimittajat ovat kilvan juosseet Yhdysvalloissa valtiohallinnon edustajien ja F-35:ttä valmistavan Lockheed Martinin kutsumina, jotka ovat usein kuitanneet toimittajien ylläpidon ja matkakulut. Vastaavaa liikettä ei ole tapahtunut eurooppalaisten kilpakumppanien suuntaan.

Puolustuskyky ja sodankäynti

Vielä 1700- ja 1800-luvuilla sodankäynti perustui pääsääntöisesti (ei aina) tiettyihin herrasmies-sääntöihin. Parhaimmillaan sovittiin tietystä ajankohdasta kun armeijat asettuivat suoriin riveihin avaralle pellolle tietyn matkan päähän toisistaan. Tykit “esivalmistelivat” hyökkäystä ja rivistöt ampuivat toisiaan vuorotellen miesten seisoessa kurinalaisesti suorassa vuoroaan odottaen. Sotaa käytiin pääasiassa ratsuin, tykein, miekoin ja kertalaukeavin muskettikiväärein.

Hävittäjäkaupoissa kenraalit edustavat ostajaa ja myyjiä

Edellinen blogini Suomen hävittäjähankintojen politisoimisen välttämättömyydestä sai aikaan ärhäkkää keskustelua. Niin pitää ollakin. Asia on nostettava eduskuntavaaliteemaksi.

Jännää on, miten moni oikeistolainen armeijan ystävä katsoo, että politiikka on pidettävä mahdollisimman kaukana asekaupoista. Eikö hävittäjähanke kestä poliittista harkintaa, toisin sanoen kansanvaltaista päätöksentekoa? Onko demokratia uhka asekaupoille?

Kiintoisin kysymys näyttää olevan hävittäjäkoneiden määrä. Ytimessä ovat kuitenkin turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.

Otetaan puolustusvero käyttöön 2019, kerätään miljardi euroa vuodessa

Kun kerätään veroa, se tuntuu konkreettisesti jokaisen taloudessa, että hävittäjät pitää maksaa.

Se terävöittäisi keskustelua kummasti. Keskustelua ei ole käyty siitä, voitaisiinko osa hävittäjistä korvata kustannustehokkaammin ohjaamalla enemmän rahaa ohjuksiin ja aikaansaada miljardin säästö.

Hävittäjähankinnat pitää politisoida ja kyseenalaistaa

Ennen kuin Suomessa siirryttiin väliaikaiseen joulurauhan tilaan, olivat sodan ja hävittämisen kysymykset vahvasti esillä julkisuudessa. Kyse on siitä, miten Suomi aikoo korvata ensi vuosikymmenellä käytöstä poistuvien Hornetien suorituskyvyn.

Hornetit voidaan korvata vain samalla määrällä hävittäjiä

Suomi valmistelee Hornetien korvaamista uudella monitoimihävittäjällä. Kyseessä on yksi suurimpia puolustusmateriaalihankintoja, kuten aikanaan oli Hornetien osto. Onneksi Esko Ahon hallituksella riitti kykyä tehdä isänmaan puolustuksen kannalta ehkä merkittävin päätös keskellä syvää lamaa.

Määritteleekö Pariisin rauhansopimus yhä Hornetien korvaajien määrän?

Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu Suomen ilmavoimille hankittavien uusien hävittäjäkoneiden määrästä. Poliittiseen historiaan perehtyneenä kiinnitin huomiota, että debatissa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että puolustusvoimien toivoma noin 60 koneen luku juontaa itseasiassa Suomen syyskuussa 1990 irtisanoman Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä