*

Esko Nurminen Valtion velkaa pitää lyhentää

Kaikki blogit puheenaiheesta Inflaatio

Vuosisadan virhe ja Eurotalouden kokovartalokooma

Vuosisadan virhe ja Eurotalouden kokovartalokooma

*

Euroopan talouspolitiikka on onnistunut.

Euroopan talouspolitiikka on onnistunut jopa yli odotusten.

Euroopan talouspolitiikka on tähdännyt ensisijaisesti ja fokusoidusti inflaation nujertamiseen, ja nyt Eurooppa on nujertanut inflaation, tappanut sen, ja siksi – juuri siksi – Eurooppa on tämän onnistuneen metsästyksen seurauksena ajautunut suurimpiin ja fundamentaalisimpiin ongelmiin, missä se koskaan on ollut.

Valtion setelirahoitus olisi kuin tasavero - Miksei oikeisto tätä oivalla?

 

Suomen valtion keinot rahoittaa toimintaansa ovat veroin ja velalla. Suomi on myös edustuksellinen demokratia, jonka myötä kansa valitsee heidät, jotka päättävät verotuksesta ja velan otosta. Verkkokolumnissaan Kalle Isokallio totesi (Iltalehti 23.2.2015),  että ne, jotka eivät tänään maksa nettoveroja, tietävät etteivät joudu maksamaan lainkaan julkisen sektorin velkoja. Yli puolelle äänestäjistä velan kasvattaminen onkin iloinen asia, kirjoittaa Isokallio.

KEINOTEKOINEN INFLAATIO - VAARALLISTA

Heikkoa tai olematonta talouskasvua on ympäri maailman innostuttu hoitamaan käyttämällä monetaristista talousteoriaa (Milton Friedman, talouden Nobel 1976), jonka mukaan kasvu riippuu vain rahan määrästä kansantaloudessa. USA:n johdolla on "painettu rahaa", käytännössä ostettu velkakirjoja virtuaalirahalla. Keskuspankki on siis luonut digitaalirahaa tyhjästä ja sijoittanut sitä pääasiassa valtion ja pankkien lainapapereihin. Mitään konkreettista (edes seteleitä) ei ole käytetty maksuvälineenä eikä mitään uutta vaurautta ole luotu.

Vaviskaa kuluttajat

Vaviskaa kuluttajat. Nyt on EKP lähdössä ostoksille, nimittäin valtionlainaostoksille. Se tietää sitä että euron arvoa ollaan nyt tosissaan tiputtamassa. Jos jollakin on jotain ostettavaa ja jotain millä ostaa, niin kannattaa ostaa nyt, eikä vuoden päästä, sillä kun EKP ryhtyy valtionlainojen ostoon, euro menettää ostovoimaa ja vuoden päästä sillä ei saa enää samaa määrää tavaraa kuin nyt, pitää laittaa enemmän rahaa likoon, tai sitten tyytyä vähempään.

Laillistettu rahan väärentäminen

(Lisäys 14.2.2015 Rahakerroinmalli on vanhentunut, eikä päde hyvin nykyseen talousjärjestelmään. Pankeilla ei ole käytännössä mitään rajoitusta kuinka paljon ne voivat luoda rahaa. Esim. UK:ssa reservivaatimus on 0%. Vakavaraisuusvaatimuksetkin ovat vähän kyseenalaisia.)

 

Jos rahanluontioikeutta ei palauteta valtiolle millään poliittisella päätöksellä ei ole mitään merkitystä.

 

Kymmenen pääsiäistä kuukaudelle

Huhtikuussa vietetyn pääsiäisen jälkeen euroalueen inflaatio putosi toukokuussa taas 0,5 prosenttiin Euroopan tilastoviranomaisen, Eurostatin, ennakkokatsauksessa. Pääsiäisen vietto näkyi erityisesti Espanjan luvuissa (kts. artikkelin grafiikka). Näin yhdelle pääsiäiselle voidaan laskea karkeasti 0,2 prosenttiyksikön vaikutus euroalueen inflaatiolukuihin.

Ideoita inflaation piristämiseen

Eurostat julkaisi huhtikuun ennakkoarvionsa euroalueen kuluttajahintojen muutoksista. Tulos 0,7 prosenttia (muutos vuositasolla) on toki pirteämpi kuin maaliskuussa, mutta se jäi silti odotuksista. Odotukset olivat n. 0,1-0,2 prosenttiyksikköä korkeammalla. Pääsiäisen ajoittuminen huhtikuulle oli ennakoitu vaikuttavan kuluttajahintalukemiin. Tämä näkyikin selkeästi palvelujen piristymisellä, ollen jo lähellä EKP:n epävirallista tavoitetta.

Euro ja rautakangen notkeus

Kuvittele mielessäsi rautakanki, siis sellainen noin puoltoistametrinen painava keihäsmäinen suora tanko. Kuvittele pitäväsi sitä kädessäsi. Ota nyt askel vasemmalle. Sitten astu portaita pitkin yhden askelman verran ylös. Kädessäsi oleva rautakanki liikkui mukanasi vasemmalle, sitten se kohosi mukanasi askelman verran. Se tapahtui vieläpä niin, että rautakangen molemmat kärjet tekivät tismalleen samat manööverit. Jos nimittäin rautakangen taaimmainen pää olisi jäänyt paikoilleen niin rautakanki olisi venynyt.

Todellinen keskuspankki

Euroopan unionia on syytetty muun muassa huonosta taloudenpidosta, heikoista toimista Ukrainan kriisissä ja yhtenäisen äänen puuttumisesta – kaikki asioita, joihin kansalaiset eivät ole olleet valmiita antamaan EU:lle toimivaltuuksia. On aika keskustella siitä, mihin kaikkeen unioni tarvitsee toimivaltuudet, jotta sillä on todelliset mahdollisuudet rakentaa yhtenäistä Eurooppaa, vahvaa taloutta sekä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Euroopan keskuspankin roolia on muutettava

Eurooppaa heilutttavan talouskriisin jäljiltä talouskasvua ei olla vieläkään saatu käyntiin euroalueella. Ratkaisuksi Etelä-Euroopan valtioita uhanneeseen konkurssiin on tarjottu suurimittaista hätälainoitusta sekä tiukkaa talouskuria. Tämän kuripolitiikan seurauksena Etelä-Euroopassa, erityisesti Kreikassa kärsijäksi ovat joutuneet tavalliset kansalaiset. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko tämä ainoa vaihtoehto.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä