*

Esko Nurminen Valtion velkaa pitää lyhentää

Kaikki blogit puheenaiheesta Kaupungistuminen

Metropoli vai Arcadia?

Suomen polussa tulevaisuuten on haara ja edessämme on valinta. Toinen kyltti osoittaa kohti kaupunkia ja urbaania sykettä, toinen kohti maaseutua ja agraaria elämää. Toinen edustaa tulevaisuutta ja toinen menneen maailman malleja. Toinen vie onneen ja rikkauteen, toinen köyhyyteen ja kurjuuteen. Metropoli vai Arcadia?

 

Pystyvätkö pienet maakunnat järjestämään vaativat sote-palvelut

Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi parhaillaan sitä, takaavatko Sipilän hallituksen sote-esitykset jokaiselle riittävät sote-palvelut. Eräs arvioinnin kohde on pienten maakuntien kyky selvitä soten järjestämisvelvollisuudesta. Esityksen mukaisista maakunnista pienimmän (Keski-Pohjanmaa) väkiluku (n. 70 000) on vain 4 % maakunnista suurimman (Uusimaa) väkiluvusta (n. 1,6 miljoonaa). Sote-uudistuksen eräs keskeinen alkuperäinen tavoite oli yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen maamme eri osissa.

Aristoteles ja Soininvaara ovat väärässä

Valtiosihteeri Martti Hetemäki huomautti viime viikolla valtiovarainministeriön verkkokolumnissaan, että Suomen neljän suurimman kaupunkiseudun ongelmat ovat hidastaneet koko maan talouskasvua. Nämä kaupunkiseudut eivät ole tällä hetkellä talouskasvun vetureita, vaan sen jarruja, joissa talous kasvaa muita alueita hitaammin.

Urbaania liberalismia edustava puolue on jo olemassa

Soininvaara blogasi hiljattain, että Suomessa "on paljon ihmisiä, jotka haluaisivat kuulua urbaania liberalismia edustavaan puolueeseen, mutta ovat hajallaan eri puolueissa." (www.soininvaara.fi, 11.04.2017)

Arvostan Soininvaaran mielipiteitä, mutta eräs lause hänen kommenttissaan Liberan blogissa esitetyssä vastineessa  (http://www.libera.fi, 17.04.2017): 

Annetaanko pala Suomea pois?

Elämme muutoksen aikaa. Puhumme kehittymisestä, kasvusta ja elinvoimaisuudesta. Näillä sanoilla kuvataan unelmia metropolista ja maakuntakeskuksista. Valmisteilla olevilla maakuntakaavoilla pyritään varautumaan tulevaisuuteen ja käynnissä olevan väestönmuuton seurauksiin kasvukeskuksissa. Siinä ei sinällään ole mitään pahaa. Jostakin täytyy lähteä liikkeelle, tosiasiat tiedostaa ja olemassa olevien tietojen perusteella tehdä mahdollisimman hyviä valintoja.

Rikkaus riihen seinässä, onni olemattomassa!

Matka 70 -luvulta tämän päivän Suomeen on mielenkiintoinen.

Suuri maaltamuutto tapahtui 1960 -luvun lopulla, jolloin itsekin olin maaltamuuttaja.

Aluksi tulin veljeni perheeseen hoitamaan heidän juuri syntynyttä poikaansa ja samalla hoidin myös heidän vanhempaa tytärtään ja naapureidensa lapsia.

Nopeasti havaitsin, että kauppakoulun suorittaneena, en kuulu joukkoon.

Päivittäin selasin Hesarin työhönotto -sivuja.

Soitin Sokeain Keskusliiton ilmoitukseen, jossa hakivat keskuksenhoitajaa. Keskustelin johtajan kanssa.

Kaupungistuminen ja keskittävä metropolipolitiikka ei ratkaise Suomen ongelmia.

Keskittäminen ja yksiviivainen metropolipolitiikka on noussut vahvasti esiin kuntavaalikeskusteluissa.   Petteri Orpo on sitä mieltä, että kaupungistuminen kiihdyttää talouskasvua ja että Helsinki on erityisasemassa. Juhan Vartiaisen mukaan taloustiede on vahvasti osoittanut, että kaupungit ja vahvat metropolialueet lisäävät hyvinvointia ja talouden suorituskykyä. Kun annetuilla valmiuksilla varustettu joukko ihmisiä on lähempänä toisiaan, he ovat Vartiaisen mukaan tuottavampia kuin ollessaan hajallaan isossa maassa.

Tuomas Enbusken vaihtoehtoiset faktat

Iltalehden kolumnisti Tuomas Enbuske kirjoitti viime perjantain kolumnissaan maalaisten olevan tyhmempiä kuin kaupunkilaiset. Provokaatio oli onnistunut. Olen harvoin nähnyt niin paljon vihaisia ihmisiä sosiaalisen median uutisvirrassani kuin viime viikonloppuna. Enbuske hykerteli varmasti onnesta huomatessaan saman, sillä juuri tätä hän tavoittelee. Tämän vuoksi päätin itse, tavoistani poiketen, olla provosoitumatta.

SOTE autioittaa maaseudun

Kaupungistuminen ei ole mikään uusi ilmiö. Kaupungistumista on tapahtunut jo noin viiden tuhannen vuoden ajan, mutta teollistumisen myötä alkanut kaupungistuminen alkoi Suomessa kunnolla vasta 1800 luvun lopulla ja vuoteen 1970 mennessä yli puolet Suomalaisista asui kaupungeissa. Syyt kaupunkeihin muuttoon ovat aina olleet samanlaisia – suuremmat mahdollisuudet löytää töitä, laadukkaampaa koulutusta ja parempaa elintasoa. Kaupungistumisen suhteen Suomea voidaan verrata muihin pohjoismaihin. Suomessa taajamien ulkopuolisilla haja-asutusalueilla asuu enää noin 800 000 Suomalaista.

Kaupungistumisen kaunis puoli

Entinen ministeri, Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori ilmoittautui helmikuun alussa Helsingin pormestarikilpailuun. Vapaavuori haastoi HS:n jutun mukaan asuntoasioista vastaavan ministerin Kimmo Tiilikaisen näkemyksiä kaupungistumisesta. Vapaavuori kommentoi: Ei kaupungistuminen ole mikään tykkäämiskysymys. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka tapahtuu joka tapauksessa. Siihen pitää kohdistaa voimavaroja, jotta siitä saadaan hyöty irti ja sitä pystytään hallitsemaan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä