*

Esko Nurminen Valtion velkaa pitää lyhentää

Varallisuuserot

Pienet tuloerot – suuri hyvinvointivaje

Ek on ehdottanut varallisuuden kasvattamista yhtenä ratkaisuna kestävyysvajeen torjunnassa. SAK:n pj. Eloranta luonnollisesti torjui välittömästi ehdotuksen, kuten maan tapana on. Vihervasemmisto seuraa varmasti perässä.

Tarkastellaanpa asiaa kylmän rauhallisesti.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja varallisuuserot

Helsingissä on tällä vuosikymmenellä tapahtunut suurin kaupunkisuunnittelun paradigmamuutos sitten 50-luvun. Enää ei pyritä uusien lähiöiden rakentamiseen, vaan kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Muutoksen keskiössä on ollut Lisää kaupunkia Helsinkiin-facebookryhmä, jonka perustaja Mikko Särelä teki yhteenvedon kehityksestä viime marraskuussa.

Miksi varallisuuserot ovat kasvaneet ja miten tuloerot eivät ole niin tärkeitä

 

Miksi varallisuuserot ovat kasvaneet ja miksi tuloerot eivät ole tärkeitä

 

Jotta ymmärrämme yhden merkittävimmistä syistä tulo- ja varallisuuserojen kasvulle, on meidän ymmärrettävä hieman myös rahasta. Tässä nopea kertaus mitä raha nykyään on:

62 rikkainta omistaa yhtä paljon kuin puolet maailman väestöstä

Taloudellista epätasa-arvoa vastaan kamppaileva kansainvälinen avustusjärjestö Oxfam julkaisi taannoin tuoreimman raporttinsa vaurauden jakaantumisesta maailmassa. Oxfamin mukaan maailman 62 rikkainta miljardööriä omistaisi nyt yhtä paljon kuin 3,69 miljardia köyhintä ihmistä.

Oi Suomi, merkillisen matematiikan maa!

Ensin varoitus: ei matematiikassa mitään vikaa ole. Mutta se paljastaa yhteiskunnastamme jotain kummallista.

Otetaanpa kaksi suomalaista, Jussi ja Johanna. Jussia ei lukeminen ja opiskelu oikein innosta, eikä siinä mitään. Tärkeää ja tarpeellista työtä on rutkasti ilman valkolakkiakin. Jussi käy peruskoulun jälkeen ammattikoulun ja toimii sitten kaivinkoneenkuljettajana.

Ihmeellinen väärinkäsitys

Kuinkahan älykkäältä kuulostaisi seuraava:

– Kumpi on väkiluvultaan isompi kaupunki, Vaasa vai Lahti?

– Vaasa aivan selvästi. Sen väkiluku kasvoi viime vuonna 644 asukkaalla, Lahden vain 390:llä.

Vastaus on tietysti älytön. On toisarvoista, mikä oli väkiluvun kasvu. Kysymys on siitä, paljonko kaupungissa on asukkaita. Vaikea kuvitella, että kukaan oikeasti antaisi näin höhlän vastauksen.

Turvattomuus käy kalliiksi

Kävin viime viikolla Omakotiliiton vaalipaneelissa. Keskustelussa pääsin puolustamaan perustuloa, yksinelävien asemaa ja kestäviä energiaratkaisuja. Yksi liiton esittelemä fakta jäi kuitenkin kummittelemaan mieleeni: Helsingissä omakotitalon kustannuksista 9 % meni vartiointiin. Asumisen kustannuksista iso osa menee lämmitykseen ja vakuutukseen, mutta on hurjaa, että liki kymmenesosa menee jo oman omaisuuden puolustamiseen. Onko meillä syytä olla näin peloissaan?

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä